Suoraan sisältöön

Päivi Kohta: Mitä mulle kuuluu?

Opiskelu on usein stressaavaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kurssia pukkaa, ryhmätöitä on tehtävä ja aikatauluissa on pysyttävä. Stressi tuntuu ahdistavalta ja epämiellyttävältä, vaikka se ei aina olekaan pahasta. Sopiva stressin määrä virittää meitä toimintaan, antaa energiaa ja auttaa keskittymään. Sen sijaan pitkäaikainen ja liian kova stressi on kuormittavaa ja elämänlaatua huonontavaa. Se on haitallista ja voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten uupumusta, vakavaa masennusta tai ahdistusta sekä väsymystä ja uniongelmia. Onkin tärkeä oppia tunnistamaan liian kovan stressin merkit ja löytää keinoja sen vähentämiseksi.

 

Opiskelija ei ole yksin stressinsä kanssa

 Moni opiskelija kärsii kovasta stressistä ja ylikuormittumisesta sekä sen aiheuttamista haitoista.  Korkeakouluopiskelijoista jopa 16 % kärsii päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta (uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus) ja diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Myös opiskelu-uupumuksen määrä on kasvanut. Suomessa jopa 56 % korkeakouluopiskelijoista uupuu opintojen alkuinnostuksen laannuttua ja lukiossa 18 % tytöistä ja 8 % pojista on voimakkaasti uupuneita.

 

Kuuntele itseäsi

Kuka tahansa voi ylikuormittua ja uupua liian suuren ja pitkäkestoisen työmäärän ja paineen alla. Siksi oman jaksamisen rajat on hyvä opetella tunnistamaan.  Esimerkiksi seuraavat arjen merkit voivat kertoa, että olet ylikuormittunut:

 

  • Hajamielisyys, keskittymisvaikeudet
  • Olo on jatkuvasti jännittynyt
  • Unihäiriöt
  • Töiden aloittaminen on vaikeaa
  • Oppiminen vaikeutuu
  • Vaikeus palautua päivän tekemisistä
  • Tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu
  • Negatiivisten ajatusten lisääntyminen, esim. ”en selviä tästä” ”olen tyhmä”

 

Jaksaminen on monen tekijän summa ja olemme yksilöllisiä siinä, miten paljon jaksamme ja milloin jaksamisen mitta täyttyy. Itseään ei kannatakaan verrata toisiin. Jotkut kuormittuvat herkemmin kuin toiset ja se mistä yksi stressaantuu, innostaa toista. Tähän vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuutemme, taitomme, kykymme, tarpeemme ja toiveemme, elämäntilanteemme ja elämäntapamme.

 

Ylikuormittumisen taustalla on liian suuret vaatimukset

 Stressiä syntyy silloin, kun tilanne koetaan uhkaavana ja ylikuormittavana. Tarpeet, toiveet ja kyvyt ovat ristiriidassa niihin kohdistuvien vaatimusten kanssa.  Opiskelijan arjessa kuormittumista aiheuttaa usein ristiriitaiset valintatilanteet, arjen huolet, liian kovat aikapaineet ja kiire, se ettei osaa tai jaksa tehdä mitä pitäisi.

Paineita tulee ympäristöstä, mutta joskus ne kaikkein ankarimmat vaatimukset asetamme itse. Tuntuu, että epäonnistua ei saa, pitäisi tehdä enemmän ja paremmin, riittää joka suuntaan. Liian isot odotukset, mustavalkoinen ajattelu ja täydellisyyden tavoittelu altistavatkin helposti ylikuormittumiselle. Sallivuus ja myötätuntoisuus itseä kohtaan puolestaan helpottaa paineita ja auttaa silloin, kun on vaikeaa. Sanotaankin, että itsemyötätunto on perfektionismin vastavoima: kaikkea ei tarvitse osata, vähempikin riittää usein, mokat ymmärretään. Kannattaa siis harjoitella myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan jo ennakkoon.

 

Arjessa on hyvä olla rytmiä

Kuormituksen vaikutuksia voi lievittää huolehtimalla ihan tavallisesta hyvästä arjesta: riittävästä unesta ja muusta levosta, säännöllisestä syömisestä ja liikkumisesta. Hyvä arki tarkoittaa myös pakollisten ja vapaaehtoisten asioiden rytmittämistä omaa hyvinvointia ja jaksamista tukevalla tavalla. Vaikka opinnot ja työ veisivät paljon aikaa, kukaan ei jaksa pitkään tekemällä vain ns. pakollisia tehtäviä. Mieltä on hyvä huoltaa ja ravita tekemällä sellaisia juttuja, joissa mieli lepää.

 Itsestä on tärkeä pitää hyvää huolta. Kysy siis itseltäsi aina välillä Mitä mulle kuuluu! ja kuuntele vastausta.

 

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu/kun-alkuinnostus-hiipuu-puolet-opiskelijoista-uupuu

 

Kirjoittaja

      Päivi Kohta, asiantuntija, Nyyti ry


Sisältö päivitetty 09.04.2019

Jaa sivu!

Simple Share Buttons