Blogit ja vlogit

Oppi-digi-hanke käynnistettiin ylimääräisen STEA-avustuksen turvin, ja yhtenä sen tavoitteena oli tarjota verkossa matalan kynnyksen tukea oppimisessa koettuihin vaikeuksiin. Koronapandemian aiheuttamien poikkeusjärjestelyjen on nähty lisäävän tuen tarvetta esimerkiksi oppimisvaikeuksien yhteydessä, kun erilaiset itsenäisen työskentelyn vaatimukset ja opintojen yksinäisyys ovat kasvaneet etäopiskelun myötä (esim. Goman ym. 2021, Korkeamäki ja Vuorento 2021). Opiskelun tueksi on aiemmin kehitetty lyhytkestoisia […]

Tosi hyvä, mutta vähän lisää energiaa, ihana tanssiope sanoi, afrikkalainen ruotsiksi: ”Lite mera energi!” Heti, kun saimme askeleet kohdilleen, pystyimme lykkäämään loikkimiseen myös energiaa. Tuli hiki, oli kivaa, ja kiitosta saimme: ”Ni var jätteduktiga allihopa!” Kävin tanssitunnilla tässä maailmassa, jossa se tuntuu hetkittäin rohkealta teolta. Ei siksi, että pelkäisin näyttäväni urpolta naama punaisena polkemassa väärällä […]

“Eikö teillä kukaan seuraa, miten opiskelijoilla menee?” kysyy äiti, jonka lapsi ei enää saa kymppejä, kuten peruskoulussa, vaan vitosia. No eihän meillä oikeastaan seurata sitä, reagoin mielessäni, tai siis seurataan tietenkin, oivallan heti perään. “Kuka niitä seuraa?” kysyy äiti. Opo, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, valistan äitiä ja mietin samalla, että onkohan tässä niin monta seuraajaa, ettei kukaan […]

Make käy lukiota vasemmalla kädellä, pääsee kursseista läpi rimaa hipoen, lähtee kokeista pois heti kun saa lähteä, ei lue läksyjä tai opiskele kokeisiin. Make kirjoittaa pelkkiä älliä ja pääsee suoraan oikikseen. Make on hyvä jätkä. Saana saa aina pelkkiä kymppejä kokeista. Saana opiskelee kaiken vapaa-aikansa, hän pelkää epäonnistumista. Saana haluaa päästä opiskelemaan suoraan koulusta papereilla. […]

Keskustelin taannoin opiskelutoverin kanssa tunnetaitojen tukemisesta opetustyössä. Pian valmistuvina opettajina pohdimme, onko tunteiden merkitykseen oppimisessa perehdytty koulutuksessamme riittävästi ja koemmeko, että meillä on pian työelämään siirtyessämme valmiuksia tukea oppijoita tällä saralla? Totesimme molemmat, että vahva oma kiinnostus on ohjannut tunnetaitojen äärelle. Onneksi niin, sillä jo opetustyötä tehneinä ajattelemme sen olevan kullanarvoinen työkalu. Miksi tunteilla nyt […]

Minulta kysytään usein, mitä tuen keinoja tai välineitä käytän opetuksessani tai suosittelen opiskeluun. Ensimmäinen reaktioni on ihan pieni pikkupaniikki, ääni joka huutelee korvaani: ”ethän sinä osaa käyttää mitään välineitä.” Kun olen kerran hengittänyt syvään sisään ja ulos, ajattelu alkaa palata pikku hiljaa. Sitten ymmärrän, mitä ne keinot ovat. Ymmärrän, että osaan ja tiedän, käytän ja […]

Olen kolmekymppinen nainen. Virallisina diagnooseina minulla on kasvosokeus, laaja-alainen hahmotuksen vaikeus, dysleksia ja ADHD. Muistan päiväkoti-ikäisenä ajatelleeni, että päässäni on liikaa ajatuksia, ja sitten unohdan ne ensimmäiset ajatukset, koska lisää tulee koko ajan. Sitten suutun, kun mikään ei onnistu. Suuttuminen oli siinä kohdassa käynyt jo, oli lyöty kaveria päähän lapiolla tai heittäydytty maahan. Ei siihen […]

Koulussa hortoilee tyyppejä, jotka harjoittelevat kävelemistä massojen keskellä. Miten hymyillä vastaantulevalle maskin takaa? Siristänkö silmiä? Nyökkäänkö? Heilautanko kättä? Teen kaikkea ja meinaan pudottaa läppärin. Ei tämä toimi. Valitsen siristyksen ja nyökkäyksen. Maskissa on puolensakin: suurin osa ryppynaamasta on piilossa, eikä tyhmä ilmeily näy. Toisaalta somessa pitää näyttää naamaansa, että osaavat opiskelijat tulla. Mutta kun niitä […]

Lukemiskyvyn häiriön, eli lukivaikeuden, keskeinen piirre on sanojen lukemisen hankaluus, mutta käytännössä vaikeudet näkyvät kuitenkin kirjavasti ja yksilöllisesti. Kuntoutussäätiön neuropsykologi Johanna Nukari kertoi Oppi-Digi hankkeen webinaarissa lukivaikeuden yhteydessä ilmenevistä haasteista opinnoissa ja työssä. Lukivaikeus on kehityksellinen oppimisvaikeus, jonka tausta on neurobiologinen. Siihen liittyy kognitiivisten toimintojen hankaluuksia: usein on vaikea mieltää millaisia äänteitä ja tavuja sanat […]

Hän ei alkanut puhua silloin kuin muut. Hän itki paljon vauvana. Kolmevuotistarkastuksesta tuli lähete puheterapiaan ja tutkimuksiin foniatriselle osastolle. Hän siirtyi päiväkodissa integroituun ryhmään. Foniatrisella osastolla seurattiin, tutkittiin, aktivoitiin ja terapoitiin. Ensimmäisen jakson jälkeen lääkäri totesi: ”Diagnoosi on laaja-alainen kehitysviivästymä. Onko mitään kysyttävää?” Vanhemmat: ”Mitä tämä hänen elämälleen tekee? Millaiseen kouluun hän menee?” Lääkäri: ”No […]