Suoraan sisältöön

Tietoa

Perustietoa oppimisvaikeuksista

Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity koulutuksen puutteella.

Oppimisvaikeuksien ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Vaikka oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, ne voivat ilmetä samassakin perheessä monella eri tavalla.

Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukivaikeus (lukihäiriö), matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta. Usein samalla henkilöllä voi esiintyä monenlaisia oppimisen erityisvaikeuksia samanaikaisesti. Lukivaikeutta arvioidaan olevan 3 – 10 prosentilla suomalaisista.

Oppimisvaikeuksiin viitataan kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10) diagnoosikoodeilla F80 – F83. Lukivaikeuteen ja aritmetiikan vaikeuksiin liittyy koodinumero F81 pitäen sisällään lukemisen (F81.0), kirjoittamisen (F81.1) ja aritmetiikan (eli matemaattisten taitojen) (F81.2) vaikeudet. Lääkärin diagnoosia voidaan tarvita esimerkiksi etuuksien saamiseksi.

Oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös muista kuin kehityksellisistä syistä. Ongelmien taustalla voi olla esimerkiksi jokin neurologinen eli hermostoon liittyvä sairaus tai vaurio, kuten aivovamma, aivoverenkiertohäiriö tai CP-vamma. Mielenterveydelliset syyt, kuten masennus, työuupumus tai esimerkiksi skitsofrenia voivat vaikeuttaa oppimista.

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan, kun suoriutuminen on monella osa-alueella heikkoa. Tällöin yleinen lahjakkuustaso on matala. Myös esimerkiksi huomattavien tarkkaavuudensäätelyn vaikeuksien yhteydessä ilmenee usein oppimisvaikeuksia.


Sisältö päivitetty 12.05.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons