Hyvän kautta omaa voimaa: pieni kurkistus vahvuusajatteluun

Tätä kirjoitusta varten perehdyin vahvuusperustaiseen ajatteluun. Vahvuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia ominaisuuksia, jotka auttavat yksilöä pärjäämään elämässä ja jotka tekevät elämästä täydempää itselle sekä muille. Vahvuudet eivät ole muuttumattomia, vaan ne kehittyvät läpi elämän. Ne ovat kulttuuriin ja kontekstiin sidonnaisia: eri ympäristöissä pidetään arvossa ominaisuuksia, jotka edistävät kussakin pärjäämistä ja yhteisön hyvinvointia.

Vahvuuspedagogiikka pohjaa positiivisen psykologian suuntaukseen. Tässä tutkimuksen haarassa keskitytään tuottamaan tietoa ihmisen hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Yksinkertaistaen positiivisen psykologian voi nähdä olevan eräänlainen vaihtoehtoinen näkökulma, kun perinteisesti psykologian saralla on keskitytty etsimään psykometrisillä testeillä yksilöiden heikkoja ominaisuuksia. Positiivinen psykologia keskittyy siis vahvuuksien ja voimavarojen tarkasteluun.

Kun positiivista psykologiaa sovelletaan opetuksessa käytäntöön, puhutaan esimerkiksi positiivisesta pedagogiikasta, vahvuusperustaisesta pedagogiikasta tai vahvuuspedagogiikasta. Vahvuuspedagogiikan pyrkimyksenä on vahvistaa itsetuntoa, myönteistä minäkuvaa ja toimijuutta keskittymällä vahvoihin puoliin ja hyvään. Tämä tapahtuu innostaen, kannustaen ja tulevaisuuteen suunnaten. Tavoitteena on, että lopulta oppija kykenee itse tunnistamaan, sanoittamaan, hyödyntämään sekä kehittämään vahvuuksiaan omaa hyvinvointiaan edistäen.

Tein itse tätä kirjoitusta varten netistä löytyvän laajalti käytetyn VIA-luonteenvahvuustestin (löydät linkin testiin tämän kirjoituksen lopusta). Testi tarjoaa ehdotuksen, jossa on eroteltu ydinvahvuudet, keskivahvuudet ja vähemmän vahvat puolet kaiken kaikkiaan 24:stä luonteenvahvuudesta. Testin tulokset eivät sinänsä yllättäneet, ne kuvasivat hyvin piirteitä, joita olen ajatellutkin itsessäni olevan.

Yllättävää kuitenkin oli, kuinka otti koville nähdä vähemmän vahvoissa puolissa ominaisuuksia, joita haluaisi itsessään kehittää. Ajattelinkin ensin, että ihan turha testi, tuli vaan mälsä olo, kyllä minäkin haluan olla utelias ja toiveikas! Mutta perehdyttyäni vahvuusajatteluun tarkemmin, hoksasin, että sen ytimessä on myös ajatus itselle merkitykselliseltä tuntuvien ominaisuuksien vahvistamisesta.

Vahvuusajatteluun kuuluu tietynlainen dynaaminen näkökulma: vahvuudet muovautuvat läpi elämän, ne saavat tilaa eri tavoin eri hetkissä ja niitä voi myös tietoisesti ottaa käyttöön sekä kehittää. Meissä kaikissa on erilaisia vahvuuksia ja sitten ominaisuuksia, joita haluaisimme kehittää. Tämä dynaaminen ulottuvuus on mielestäni tärkeä pohjustus, kun puhutaan vahvuuksista, pohditaan niitä sitten omalla kohdalla tai yhdessä jonkun kanssa. Lisäksi on hyvä huomioida, ettei testi tietenkään anna vedenpitävän objektiivista totuutta asiasta, joka on osaltaan myös kokemusperustainen. Tämän vuoksi myös erilaiset avoimet keskustelut ja yksilölliset pohdinnat sopivat vahvuuksien tarkasteluun.

Mitä vahvuuksien muovautuminen voisi tarkoittaa käytännössä? Voi olla esimerkiksi, että sinnikkyys ei ole omia vahvimpia puolia, mutta ydinvahvuuksista löytyy innokkuutta ja uteliaisuutta. Vahvuuksien kehittämisen näkökulmasta voitaisiin pohtia, miten tekemisestä saataisiin riittävän kiinnostavaa tai vaihtelevaa, jotta saataisiin vahvat puolet käyttöön ja voitaisiin kehittää myös asioiden loppuun saattamisen kykyä. Miten siis saada kokemuksia, että kyllä itsessäkin uutta taitoa löytyy ja vahvistuu oikeissa puitteissa (ja riittävällä tuella)!

Ymmärrys vahvuuksien tunnistamisen hyödyistä on tärkeää opetustyössä. Tiedetään esimerkiksi, että oppimisvaikeuksien kanssa eläville ihmisille voi kehittyä kielteinen käsitys itsestä ja omista kyvyistään oppijana. Tämä voi olla osin perua toistuvista epäonnistumisen kokemuksista oppimistilanteissa ja niiden kautta kehkeytyvästä vähäisestä luottamuksesta omiin kykyihin. Tällaisen kielteisen kehän ennaltaehkäisemiseksi on vaikeuksien tunnistamisen rinnalla vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen opetuksessa keskeistä. Uskallan jopa väittää, että juuri erityisopetuksen saralla sillä on merkittävä rooli.

Vahvuuspedagogiikka ei toki tarkoita, että vaikeuksien tunnistamisesta tulisi luopua ja ryhtyä päälle liimaamaan positiivisuutta opetukseen. Kyse on tietoisesti hyviin puolin keskittymisestä. Voidaan ajatella, että vahvuusperustaisuuden kautta ongelmalliseksi koetussa tilanteessa pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan voimavaroja, jotka ovat ylläpitäneet selviytymistä ja kannatelleet tähän hetkeen. Mitä varttuneempi oppija on kyseessä, vahvuuksia pohditaan enenevässä määrin suhteessa omiin arvoihin ja tavoitteisiin. Olennaista on vahvistaa pystyvyyden kokemusta lisäten ymmärrystä siitä, ettei yksilö ole vain ja ainoastaan heikkouksiensa summa vaan ainutlaatuinen kykyjen kimppu ja aktiivinen toimija omassa elämässään.

Jo mainittu vahvuuksien testi on hyvä lähtökohta ja työkalu vahvuuksien pohtimiseen. Yleisesti vahvuuksia voi pohtia myös seuraavanlaisten kysymysten kautta. Nämä toimivat oman pohdinnan tueksi tai keskusteluun toisen kanssa:

• Milloin tunnet olosi omaksi itseksesi? Tällaisissa hetkissä sinulla voivat olla vahvuudet käytössä.
• Mitkä asiat tuntuvat sujuvan kepeästi? Olet todennäköisesti vahvuuksiesi äärellä.
• Millaisissa tilanteissa tunnet olosi innokkaaksi, motivoituneeksi?
• Onko sinulla ollut joitain vastuutehtäviä? Tällaisissa tehtävissä vahvuutesi ovat voineet olla sinulle avuksi.
• Pyydä vahvuuspalautetta kaverilta!
• Ketä ihailet ja miksi? Mitä vahvuuksia ajattelisit, että tämä henkilö elämässään hyödyntää?
• Mikä on pienin teko, jossa voisi harjoitella vahvuutta, jota haluaisit itsessäsi kehittää?

Lopuksi on tärkeä huomata, että vahvuudet eivät liity vain yksilön suoriutumiseen esimerkiksi opiskelussa tai työssä, vaan ne ilmenevät ja muovautuvat myös ihmissuhteissa ja muussa itselle merkityksellisessä toiminnassa. Vahvuudet kytkeytyvätkin siis vielä laajempaan pohdintaan arvoista, siitä mikä on itselle elämisen arvoista, hyvää elämää ja mitä ominaisuuksia tarvitaan sen edistämiseksi. Tämä tosin olisi tosin jo aivan oman kirjoituksen aihe!

Kirjoittaja

Helmi Mattila
Opiskelija, Erityispedagogiikan pääaine
Helsingin Yliopisto

Materiaalia:

VIA-luonteenvahvuustesti

Vahvuuksia kartoittamaan on kehitetty VIA -mittari, jossa vahvuuksia on yhteensä 24. Esimerkkejä vahvuuksista ovat luovuus, uteliaisuus, totuudellisuus, sinnikkyys, ystävällisyys, anteeksiantavuus ja toiveikkuus. Jotkut kysymykset voivat tuntua hassuilta, mutta testi kaivelee lopulta oivasti esille vahvuuksia! Tämän mittarin voi tehdä joko aikuisten tai lasten ja nuorten versiona. Ilmainen kysely löytyy osoitteesta: https://www.viacharacter.org/survey/account/register.

Sivun oikeassa yläkulmassa kohdasta Oma tili voit vaihtaa kielen suomeksi, jolloin saat myös mittarin kysymykset suomen kielellä. Huom: tämä on eri kohta kuin sivun kieli etusivulla.

Mieli ry:n vahvuuskortit

Ilmaista materiaalia tueksi erilaiseen työskentelyyn vahvuusteeman parissa. Myös ohjeita korttien käyttöön. Materiaalit löytyvät osoitteesta: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/vahvuuskortit/

Lähteet ja lisätietoa:

Peterson, C. & Seligman, E. P. (2004). Character strenghts and virtues. A handbook and classification. Washington, DC: American Psychological Association. New York: Oxford University Press.

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet . PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). VIA-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoittamiseen. NMI-bulletin. Vol. 24, No.1. 42 – 50.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Juva: Bookwell Oy. 63 – 84.

VIA Institute on Character. (2016). https://www.viacharacter.org/.