Suoraan sisältöön

Oppimisvaikeuksiin liittyviä hankkeita

Nuorten Hahmola (2021-2024)

Kolmivuotisessa NUORTEN HAHMOLA -hankkeessa tuotetaan tietoa, tukea ja tunnistamisen välineitä 15–19-vuotiaille hahmotusvaikeuksille nuorille, heidän läheisilleen ja nuorten kanssa toimiville. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret ja heidän kanssaan toimivat tunnistavat ja hyväksyvät aiempaa paremmin hahmotusvaikeudet, niiden ilmenemisen sekä merkityksen opinnoissa, työssäoppimisessa, vertaissuhteissa ja arjessa. Hankkeessa tuotetaan tietoa ja tukea ja tunnistamisen välineitä hahmotusvaikeuksisille 15–19 -vuotiaille nuorille, heidän läheisilleen ja nuorten kanssa toimiville tahoille. Hankkeessa työskentelevät Suvi Ylönen, Marjo Naukkarinen ja Mika Haapoja. Katso hahku.fi.

DigiosaaVa-Digitaalista osallisuutta ja digiosallisuutta valmennuksen keinoin (ESR 2021-2023)

DigiosaaVa-hankkeen päätavoitteena on kehittää kuntouttavan työtoiminnan digitaalisia palveluita ja parantaa kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja aikuisten digitaalisia taitoja, mikä edistää heidän työllistymistään ja yhteiskunnallista osallisuutta COVID-19-pandemian myötä digiloikan ottaneessa yhteiskunnassa. Yhtenä osatavoitteena on oppimisvaikeuksien huomioiminen digitaalisissa materiaaleissa.

PLAY – pelillisyys työelämävalmiuksien kehittämisessä (2020-2022)

ESR -hankkeella haetaan uusia pelillistettyjä ratkaisuja, kuinka työelämävalmiuksia voi ammatillisessa koulutuksessa kehittää ja vähentää opintojen keskeyttämisiä. Hankkeen tavoitteena on mm.pPelillisten menetelmien luominen, jotka auttavat opiskelijaa ylläpitämään motivaatiota opinnoissaan. Hanke tuottaa pelillistettyjä ratkaisuita ammatilliseen koulutukseen sekä työelämävalmiuksien pelillisen kehittämisen vinkkipankin ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Komppaa -hanke (2018 – 2020)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima ”Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin” hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ja oppimisen haasteita omaavien työikäisten työllistymistä. Hankkeessa kehitettiin muun muassa vertaisryhmämalli, joka tähtää oppimisen, työn ja arjen ratkaisukeinojen tarjoamiseen. Hankkeen sivuilta löytyy myös myös esittelyvideoita oppimisen tukemiseen suunnatuista sivustoista, kuten Oppimisvaikeus.fi:sta, Hahku-hankkeesta (Niilo Mäki Instituutti) ja Erilaisten oppijoiden liitosta.

Hahku – hahmottamisen kuntoutus

Niilo Mäki Insituutin hankkeessa tuotetaan tutkimustietoon ja osoitettuun vaikuttavuusnäyttöön perustuvia tietokoneavusteisia harjoitteita visuo-spatiaalisten hahmotushäiriöiden kuntoutukseen sekä rakennetaan hahmotushäiriöiden tietopalvelu asianomaisten, heidän perheittensä, järjestöjen sekä asiantuntijoiden käyttöön.

Hahku-T-hanke

Vuoden 2018 alusta käynnistyneen STEA:n rahoittaman Hahku-T-hankkeen tavoitteena on tukea työikäisten aikuisten hahmotushäiriöisten toimintakykyä. Hankkeessa tuotetaan verkkopohjainen harjoitusympäristö, joka sisältää kuntoutusharjoitteita arjen, oppimisen, ympäristössä ja yhteisössä toimimisen sekä työelämän tilanteisiin liittyen. Verkkoharjoittelun jälkeen tilanteita harjoitellaan mentorin tuella todellisessa toimintaympäristössä joko itsenäisesti tai ohjattuna.

Liito -hanke (2018 – 2020)

Liito-hankkeen tavoitteena on saada erityistä tukea tarvitsevia helsinkiläisiä lapsia ja nuoria (7-29 v.) rohkeammin harrasteiden pariin ja jatkamaan siinä saamansa tuen turvin. Liito-hankkeesta saa tukea oman harrastuksen löytämiseen ja harrastuksessa aloittamiseen. Hankkeessa työskentelee muun muassa harrastuskoordinaattori, johon voi ottaa yhteyttä sopivaa harrastusta etsiessä. Lisäksi harrastustoiminnan ohjaajille on tuotettu videoita, joiden tarkoituksena on auttaa ymmärtämään esim. autismin kirjon lasten ja nuorten kokemusmaailmaa.

OHO! – Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa -hanke (2017 – 2019)

Hankkeessa kehitettiin pedagogisia malleja tukemaan opintojen edistymistä, luotiin korkeakouluille sopivia toimintamalleja opiskelijoiden tukemiseen sekä kehitettiin pedagogista osaamista. Hankkeessa toteutettiin muun muassa webinaareja ja podcasteja oppimisen hankaluuksista, kuten lukivaikeudesta, sekä tuen järjestämisestä.

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin OPPI-VA (2017-2019)

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin OPPI-VA ESR-hankkeen tavoite oli, että työpaikoilla uskalletaan puhua erilaisesta oppimisesta ja tuen tarpeesta sekä päästään kokeilemaan erilaisiin työtehtäviin soveltuvia apuvälineitä.

OPPI-VA -hankkeeseen osallistuvilla työpaikoilla tehtiin alkukartoitus, jolla selvitettiin muun muassa, miten yhdenvertaisuus toteutuu työpaikan viestinnässä ja millaisia tuen tarpeita työntekijöillä on. Tämän perusteella kullekin työpaikalle koottiin työkalupakki sille sopivista apuvälineistä. Lisäksi hanke tarjoaa työyhteisölle alkukartoituksen pohjalta räätälöityä valmennusta. Tuotoksen oli muun muassa Työ sujuvaksi  -materiaali, joka tarjoaa keinoja perustaitojen tukemiseen työelämässä.

Helmi-hanke (2016-2018)

Hankkeessa kehitettiin psykososiaalista hyvinvointia kartoittava arviointimenetelmä (POINT) ja ohjauksen toimintamalli ammatillisten oppilaitosten käyttöön. Tavoitteena oli tehostaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen tuloksellisuutta ja koulutuksen läpäisyä.

Fokus – opinnoista tuetusti työllistymiseen (2017–2018)

FOKUS-hankkeen tavoitteena oli kehittää Keski-Uudellemaalle yhteistyömalli tukemaan ammatillisten erityisopiskelijoiden siirtymiä opinnoista työelämään. Mallia kehitettiin yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten, työllistymistä edistävien palveluiden ja alueen työpaikkojen kanssa. Tuotoksena syntyi Ohjaten Uralle -kysely, joka on tarkoitettu ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuvan uraohjauksen tueksi niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on tuentarvetta joko opinnoissa tai työelämään pääsemisessä.

3kk – Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille (2015 – 2017)

Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille oli Rinnekoti-säätiön toteuttama ja Kelan rahoittama kehittämishanke. Projekti toteutettiin useina kolmen kuukauden pituisina työhönvalmennuskursseina pääkaupunkiseudulla 18-29 vuotiaille, laajoja oppimisen vaikeuksia tai lievän kehitysvamman omaaville nuorille. Tuotoksena kehitettiin toimintamalli tukemaan nuorten parempaa ohjautumista työhönvalmennukseen tai muuhun sopivampaan palvelumuotoon. Lisäksi tuotettiin tietoa kohderyhmän tarpeista työelämään kiinnittymisen tueksi sekä tutkittiin ohjaavan valmennuksen vaikuttavuutta palveluihin ohjautumisessa.

Oppimisvaikeudet aikuisena (2014-2016)

Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, miten lapsena havaitut oppimisvaikeudet vaikuttavat aikuisuudessa tutkimalla lapsena Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla oppimisvaikeustutkimuksissa käyneitä, nyt aikuisia henkilöitä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, löytyykö oppimisvaikeustaustaisten henkilöiden elämän varrelta mahdollisia tekijöitä, jotka suojaavat kielteiseltä kehitykseltä ja edesauttavat opintojen loppuunsaattamista ja työelämässä kiinni pysymistä. Hankkeen seurantatutkimuksen perusteella todettiin muun muassa, että lukivaikeuden kanssa pärjää aikuisena, jos saa tukea nuorena.

Taitojen tukijat (2013-2015)

Hankkeen tarkoituksena oli tarjota tietoa sekä löytää ja luoda konkreettisia tukitoimia työhön ja opiskeluelämään.

EROT – Erilaiset oppijat työpaikoilla -hanke (2012 – 2013)

Hankkeen tavoitteena oli erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja heidän oppimisprosessinsa tukeminen työpaikoilla. Erilaisten oppijoiden tukemiseksi työpaikoilla tuotettiin viisi käytännönläheistä lyhyttä (kesto noin 4 – 6 min.) videota, joita voi hyödyntää esimerkiksi työpaikkakouluttajien, esimiesten ja perehdyttäjien sekä oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaava ohjaus (2010-2013)

Projektin tavoitteena oli luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla bongata syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia. Syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä ei ole aina helppo tunnistaa neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden arjessa. Syitä syrjäytymiseen voivat olla mielenterveys- ja päihdeongelmat, tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet tai rikostausta. Projektin tuotoksena oli muun muassa ”Skarpataan ja harpataan! Ettei yksikään putoaisi…” -opaskirja, joka käsittelee aikuisten syrjäytymisvaaraa oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden näkökulmasta.

Oppimisvaikeuksista vapaaksi (2007-2011)

Hankkeen tavoitteena oli selvittää vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden oppimisvaikeuksia sekä rakentaa oppimisvaikeudet huomioivia kuntoutuspolkuja rangaistusajasta vapauteen. Toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin: vuonna 2011 oppimisvalmennustyö tuli osaksi KRITSin vakituista toimintaa.

Motivoimaa (2009-2012)

Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa opiskelijoiden oppimista ja opiskelua vaikeuttavat ongelmat ja arvioida tarkemmin opiskelijat, joilla on heikko opiskelumotivaatio, opintoihin sitoutumattomuutta, opiskeluvaikeuksia sekä niihin liittyviä kerrannaisvaikutuksia. Tarkoituksena oli kehittää ja järjestää ennalta ehkäisevää, tehostettua tukea opiskelun alusta alkaen, jotta opiskelijoiden ammattiin valmistuminen turvataan. Tuotoksena oli muun muassa motivaatiomittaristo, joka ennakoi opiskelijan opintomenestystä. Tutustu tuotoksiin esimerkiksi täältä.

 

ESOK – Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (2005-2009) ja jatko (2010-2011)

ESOK-hankkeen tavoite oli korkea-asteen opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kehittäminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Hankkeessa tuotettiin muun muassa Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas sekä opaslehtiset opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen.

ESOK-verkosto

 

 

 

 


Ennen vuotta 2010 päättyneitä hankkeita

ADysTrain – Adult Dyslexia Training (2006-2008)

ADysTrain oli aikuiskouluttajille ja yritysten ylimmälle sekä keskijohdolle tarkoitettu Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluva projekti, jonka tavoitteena oli  lisätä työnantajien tietoisuutta ja ymmärrystä aikuisiän lukivaikeudesta sekä opastaa kouluttajia tuottamaan lukivaikeuden huomioivia koulutusmateriaaleja ja -metodeja. Lisäksi projektissa tuotetaan lukivaikeuteen liittyviä opasmateriaaleja kunkin osallistujamaan koulutus- ja yritystoimintaan sekä eurooppalainen web-sivusto, joka luo yhteyksiä lukivaikeuksisten työntekijöiden ja kouluttajien/esimiesten sekä työnantajien välille.

Oma tie – maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen (2006-2008)

Oma tie -projektin tavoitteena oli ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Projektissa kehitetyt arviointi- ja asiantuntijapalvelut ovat vakiintuneet osaksi Helsingin Diakoniaopiston toimintaa.

Lukineuvola (2005-2007)

Opetushallitus (Euroopan Sosiaalirahasto)Lukineuvola-hankkeen tavoitteena oli kehittää palvelupiste, josta saa tietoa, ohjausta, neuvoa ja tukea oppimisen pulmiin. Lukineuvolan keskeinen toimija oli lukiasiamies. Lukineuvolatyö jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Helsingissä HERO:ssa Lukukahvilana (Helsingin erilaiset oppijat) ja Tampereella, työväenopiston Opinverstaalla.

Lukki-hanke (2002-2005)

Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa lukivaikeuksista ja niiden vaikutuksista ihmisten elämään. Toiseksi haluttiin tuoda lukikuntoutusta työttömien yhdistyksiin ja kansalaisopistoihin. Kolmanneksi hanke pyrki luomaan uudenlaisen ryhmäkuntoutusmallin. Kuntoutuksen runkona toimi LUKKI-kansio Avaimia luki-lukkoihin (2004) ja oheismateriaalina Mirja Halosen kirja Oppimisen lukoista oppimisen avaimiin (2002).

Lukibussi (2003-2004)

Lukibussi oli tiedotuskampanja, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista eri toimijoiden keskuudessa.

Aikuisten lukihäiriöisten kuntoutuskokeilu (1996-2000) Kuntoutussäätiö

Tavoitteena oli kehittää oppimisvaikeuksista kärsiville aikuisille uudentyyppinen polikliinisesti toteutettava ja yksilöllisesti joustava kuntoutusmuoto, joka yhdistäisi sekä ryhmä- ja yksilökuntoutuksen keinot että psykososiaalisen ja kognitiivisen kuntoutusotteen. Projektissa kokeiltiin uutta kuntoutusmuotoa kuudessa ryhmässä ja arvioitiin kuntoutuksen tuloksia sekä kursseille osallistuneiden että ohjaajien näkökulmista.

 


 

 


Sisältö päivitetty 10.05.2023

Jaa sivu!

Simple Share Buttons