Suoraan sisältöön

Ajankohtaista tutkimustietoa

Täältä löydät tasaisin väliajoin päivittyvää ajankohtaista tutkimustietoa oppimisesta ja oppimisvaikeuksista.


Kuinka saavuttaa akateemista menestystä lukemisen ja kirjoittamisen ongelmista huolimatta?

Korkeasti koulutetut (keskimäärin 15 vuotta muodollista koulutusta) aikuiset, joilla on lukivaikeus, voivat kompensoida lukemisen ydinhankaluuksiaan kolmen eri strategian avulla lukiessaan akateemista tai monimutkaista tekstiä. Vaikeuksia kompensoidaan hitaan ja panostavan lukemisen, tekstin sisällöllisen rakenteen hyödyntämisen sekä kielellisten päättelytaitojen avulla.

Edellä mainitut tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa kartoitettiin korkeasti koulutettujen aikuisten lukemisen taitoja ja sosioemotionaalista hyvinvointia. Tutkimuksen kohteena olleet aikuiset suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävästä yhtä hyvin, kuin kontrolliryhmä. He kuitenkin tarvitsivat enemmän perheen ja ammattilaisten tukea läpi opiskeluvuosien, ja raportoivat enemmän masennusoireilua kontrolliryhmään verrattuna.

Tällaiset sosioemotionaaliset pulmat voivat tutkijoiden mukaan olla seurausta siitä ylimääräisestä panostuksesta ja työstä, jonka tutkimuksen kohderyhmä joutuu tekemään vastatakseen ympäristön vaatimuksiin lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin liittyen.

Lue lisää:

Moojen, S.M.P., Gonçalves, H.A., Bassôa, A. ym. (2020). Adults with dyslexia: how can they achieve academic success despite impairments in basic reading and writing abilities? The role of text structure sensitivity as a compensatory skill. Annals of Dyslexia, 70, 115–140. https://doi.org/10.1007/s11881-020-00195-w


Millaiset tekijät edistävät autismikirjon henkilöiden menestymistä työelämässä?

Autismikirjon henkilöiden työllistymisestä sekä heidän tuen tarpeistaan työelämässä on vähän tutkittua tietoa. Työllistymisen onnistumista lisääviä yksilö- ja organisaatiotekijöitä kartoittaneessa laadullisessa tutkimuksessa ilmeni etenkin kolme teemaa, jotka edistävät autismikirjon henkilöiden työllistymistä työnantajan näkökulmasta. Tiedot kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla.

Teemoja olivat työnantajan tieto ja ymmärrys autismikirjon häiriöstä, työympäristö (esim. asiantuntijoiden tarjoama tuki esimiehille, kommunikaatioon panostaminen) sekä työn sopivuus esim. autismikirjon henkilön kiinnostuksen kohteiden, vahvuuksien ja kykyjen kanssa.

Tutkimus toteutettiin Ruotsissa ja Australiassa. Työllistyminen määriteltiin onnistuneeksi, kun autismikirjon henkilö oli työskennellyt samassa työpaikassa vähintään kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksen kohteena oli sekä yksityisiä että julkisia organisaatioita. Osa niistä toimi avoimilla työmarkkinoilla, kun taas osa organisaatioista oli keskittynyt tarjoaman työtä henkilöille, joilla oli toimintarajoitteita.

Lue lisää:

Dreaver, J., Thompson, C., Girdler, S., Adolfsson, M., Black, M. H., & Falkmer, M. (2019). Success Factors Enabling Employment for Adults on the Autism Spectrum from Employers’ Perspective. Journal of autism and developmental disorders, 1-11. https://link.springer.com/article/10.1007/s10803-019-03923-3


Erityinen tuki lukiossa erityisopettajien näkökulmasta

Erityisopetuksen lisääminen lukioissa on nähty tarpeellisena. Oppimisen tuki lukioissa keskittyy eritysesti oppimaan oppimisen taitojen kasvattamiseen, oppimisvaikeuksista keskusteluun sekä lukemisen ja kirjoittamisen yksilölliseen harjoitteluun – Tämä ilmeni selvityksestä, jossa tarkasteltiin erityisopettajien kokemuksia lukivaikeuden arvioimisesta sekä vaikeuksiin kohdennetun tuen tarjoamisesta.

Tämän vertaisarvioimattoman kyselytutkimuksen mukaan lukivaikeustodistusten tekemisen yhteydessä haasteeksi koettiin etenkin lukivaikeuden vaikeusasteen määrittely sekä lausuntojen oikeudenmukaisuus. Lukivaikeuden luokittelulle ei ollut selkeitä perusteluja, mikä aiheutti epäselvyyksiä vaikeusasteen täsmällisessä määrittelyssä.

Lue lisää selvityksestä:

Takala, M. & Mäkelä, M. (2019). Lukiolaisten lukivaikeuden testaaminen ja tarjottu tuki erityisopettajien kuvaamana. e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia, 2/2019, 20-30. https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/207/150


Nuorten ADHD- ja ahdistusoireiden välinen yhteys kahdensuuntainen

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ja ahdistus ilmenevät usein yhtäaikaisesti. Pitkittäistutkimuksessa, jossa selvitettiin nuorten itsearvioitujen ADHD- ja ahdistusoireiden kehityspolkuja, havaittiin näiden vaikeuksien välisen suhteen olevan kahdensuuntainen. Nuorten ADHD-oireet voivat johtaa ahdistusoireisiin, mutta myös ahdistuneisuus voi lisätä ADHD-oireita.

Tutkimus tukee suositusta, jonka mukaan ADHD-oireisiin kohdennetuilla tukitoimenpiteillä on mahdollista ennaltaehkäistä ahdistusta. Lisäksi tulosten perusteella nuorten ahdistuksen yhteydessä olisi tärkeää arvioida huolellisesti myös taustalla mahdollisesti ilmenevä ADHD-oireisto.

Lue lisää:

Murray, A. L. ym. (2020). Reciprocal Developmental Relations Between ADHD and Anxiety in Adolescence: A Within-Person Longitudinal Analysis of Commonly Co-Occurring Symptoms. Journal of Attention Disordershttps://doi.org/10.1177/1087054720908333


Kehityksellinen kielihäiriö ja lukivaikeus huomioitava myös korkeakouluopinnoissa

Kehitykselliseen kielihäiriöön ja lukivaikeuteen liittyvistä haasteista korkeakouluopinnoissa tiedetään vähän. Näitä haasteita selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden (college) kykyprofiileja tarkastelleessa tutkimuksessa, jossa havaittiin kehitykselliseen kielihäiriöön ja lukivaikeuteen liittyvien pulmien ilmenevän samankaltaisena, kuin lapsuudessa.

Kehityksellinen kielihäiriö ja lukivaikeus määriteltiin tutkimuksessa arvioimalla kognitiivista suoriutumista ja haastattelemalla lapsuusajan kehitystä.

Kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä ilmeni muihin verrattuna enemmän kielellisen työmuistin sekä lauseiden nopean lukemisen vaikeutta. Lukivaikeuden yhteydessä haasteet ilmenivät puolestaan fonologisissa eli äänteisiin liittyvissä taidoissa. Tulosten perusteella opiskelijat, joilla on näitä kehityksellisiä vaikeuksia, voisivat hyötyä yksilöllisesti kohdistetuista tukitoimenpiteistä.

Lue lisää:

Del Tufo, S. N., & Earle, F. S. (2020). Skill Profiles of College Students With a History of Developmental Language Disorder and Developmental Dyslexia. Journal of Learning Disabilities. https://doi.org/10.1177/0022219420904348


Aivotreeni ei tehosta varhaisia matemaattisia perustaitoja

Aivotreeni ei paranna puutteellisia matematiikan perustaitoja. Näin todettiin tutkimuksessa, jossa tavoitteena oli selvittää syitä lasten välillä ilmeneviin suuriin eroihin matemaattisissa perustaidoissa sekä näiden taitojen tukemista.

Tutkimuksessa havaittiin, että varhaista matematiikan oppimista tehostavat matematiikan ydintaidot: tarkkaavuus ja muisti. Näitä tukemalla voisi olla mahdollista vaikuttaa varhain ilmeneviin matematiikan ongelmiin.

Lue lisää:

Blakey, E. ym. (2020). The Role of Executive Functions in Socioeconomic Attainment Gaps: Results From a Randomized Controlled Trial. Child Development. https://doi.org/10.1111/cdev.13358

 



Sisältö päivitetty 24.06.2020

Jaa sivu!

Simple Share Buttons