Artikkeli: Ymmärrämmekö näkemäämme? – visuaalisen hahmottamisen häiriöt

Mitä on hahmottaminen?

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä kuvastaa ehkä sitä todellisuutta, jossa näkötietoa käsittelevät keskushermostomme osat ovat jatkuvasti. Näkötiedon kulku tiedonkäsittelyjärjestelmässä onkin äärimmäisen nopea ja mutkikas prosessi. Visuaalisen tiedonkäsittelyn haasteellisuutta kuvaa se, että näkötiedon käsittelyyn osallistuu huomattavasti laajempi ala aivoista, kuin minkään muun aistitiedon käsittelyyn.

Visuaalisen tiedon käsittely on mitä suurimmassa määrin ns. simultaaniprosessointia, eli kuvaa tulkitaan samanaikaisesti eri puolilla aivoja. Tähän tarvitaan samanaikaisesti eri puolilla aktivoituvia osaprosesseja, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja niiden yhteistoiminta tulee olla hyvin järjestäytynyttä.

Aivoissa mahdollistuu se, että uuteen vastaanotettuun tietoon sitoutuu ja kiinnittyy aikaisemmin hankittu tieto ja ymmärrys eli säilömuistimme sisältö. Kun nykyhetki ja menneisyys tällä tavoin kohtaavat, nähty saa merkityksen ja tulee ymmärretyksi.

Aikaisemmalla tiedolla on valtava merkitys hahmottamisen kannalta. Näemme sen, mitä ymmärrämme, on enemmänkin totta kuin se, että ymmärtäisimme sen mitä näemme. Näin ollen voidaan myös sanoa, että kaikki ihmiset näkevät asiat hieman eri tavoin, koska kenelläkään ihmisellä ei ole täysin samanlaista säilömuistia.

Mitä ovat hahmotusvaikeudet?

Monen eri aivoalueen kehityksen ja toiminnan ongelmat voivat luoda tiedonkäsittelypulmia, jotka me toteamme hahmottamisen häiriöinä. Onkin tärkeä ymmärtää, että hahmotusvaikeudet eivät ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, vaan termi pitää sisällään monia erilaisia vaikeuksia: eräänlaisia hahmotusvaikeuksien alatyyppejä.

Tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto visuaalisten häiriöiden vaikutuksista toimintakykyyn on melko ristiriitaista. On kuitenkin paljon näyttöä siitä, että visuaalisen hahmottamisen taidot ja toisaalta visuaalisten taitojen häiriöt ovat erittäin merkityksellisiä niin opiskelusuoriutumisen kuin arkielämänkin näkökulmasta tarkasteltuna.

Kliininen kokemus neuropsykologin työssä tukee vahvasti tätä oletusta. Ruohonjuuritasolla näyttää siltä, että juuri visuaalisista vaikeuksista kärsivät lapset, nuoret ja aikuiset omaavat vaikeuksia ja pulmia, joiden vaikutus on esimerkiksi lukivaikeutta huomattavasti laajempaa.

Tyypillisimmät hahmottamisen häiriötyypit ovat visuaalisen tarkkaavaisuuden vaikeus ja avaruudellisen hahmottamisen vaikeus. Nämä toisistaan erilliset häiriöt vaikuttavat toimintakykyyn hyvin eri tavoin.

Visuaalisen tarkkaavaisuuden häiriöt vaikeuttavat tarkkuutta vaativaa havainnointia. Tarkkaa havainnointia tarvitaan monissa hyvinkin arkisissa asioissa, vaikkapa tietyn vaatekappaleen löytämisestä vaatekaapista. Visuaalisen tarkkavaisuuden vaikeudet vaikuttavat sitä enemmän, mitä runsaammassa tai muuttuvammassa visuaalisessa ympäristössä ollaan. Esimerkiksi liikenteessä ongelmalla voi olla hyvinkin merkittävät vaikutukset.

Avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat suoriutumisen hyvin eri tavalla. Ne tuottavat ongelmia tilanteissa, joissa edellytetään koon, etäisyyden, muodon tai suunnan arviointia tai tuottamista. Käytännön esimerkkinä voisi olla vaikkapa mallista piirtämisen kyky, suunnistustaito vieraammassa ympäristössä tai pallopelit.

Visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin liittyneenä voidaan pitää myös niin sanottua ei-kielellisten oppimisvaikeuksien (NLD: non-verbal learning disabilty) monisyistä oireyhtymää, jonka yhtenä keskeisenä piirteenä ovat suuret vaikeudet visuaalisessa prosessoinnissa kielellisen tiedonkäsittelyn ollessa normaalia.

Käytännössä kyse on problematiikasta, jossa visuaalisten vaikeuksien ohella tule esiin huomattavia sosiaalisen toiminnan häiriöitä. NLD-tutkimus tuo voimakkaimmin ja ehkä selkeimmin esiin visuaalisen hahmottamisen yhteyksiä toimintakykyyn, käyttäytymiseen ja oppimiseen. Se korostaa, että ei-kielelliset vaikeudet vaikuttavat moniin oppiaineisiin, erityisesti matematiikkaan, ja muihin elämän haasteisiin, joissa hahmotuskykyä tarvitaan, ja myös sosiaalisiin suhteisiin.

Monet tutkijat ovat esittäneet vastalauseen siihen, että visuaalisen tiedonkäsittelyn vaikeudet olisivat näiden kaikkien esiin tulevien vaikeuksien taustalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on olemassa joukko henkilöitä, jotka täyttävät NLD-kriteerit, mutta kaiken kaikkiaan NLD:n määrittely ja sen päätyminen diagnostisten järjestelmien joukkoon, edellyttää vielä melko paljon pätevää lisätutkimusta

Hahmotusvaikeudet aikuisiässä

Oppimisvaikeuden ominaisuuksista riippuvat niiden myöhäisemmät vaikutukset. Joidenkin oppimisvaikeuksien vaikutuksia voi huomattavasti vähentää esimerkiksi ammatinvalinnalla tai muilla elämänvalinnoilla. Esimerkiksi lukihäiriön vaikutuksia voi hyvinkin vältellä hakeutumalla ammattiin ja elämäntapaan, jossa kirjoitettu teksti ei näyttele suurta osaa.

Määrällisten vaikutusten rooli näkyy siinä, miten pysyviä oppimisvaikeudet ovat. Lievemmät vaikeudet häviävät joskus kehityksen ja harjoittelun myötä kokonaan, kun taas vaikeimmat häiriöt ovat pääsääntöisesti pysyviä.

Hahmotusvaikeuksien vaikutusten vähentäminen liittyy usein siihen, että nuoret, joilla on hahmotusvaikeuksia, harvemmin hakeutuvat aloille, joissa on isoja visuaalisia vaatimuksia. Välillisten ja mahdollisesti hahmotusvaikeuksiin liittyvien esimerkiksi matemaattisten asioiden välttely voi olla vaikeampaa. Mitä useampaan asiaan oppimisvaikeudet joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat, sitä vaikeammaksi tulee niiden täydellinen välttäminen elämässä.

Joskus hahmotusvaikeudet ovat niin vaikea-asteisia, että ne ovat elinikäisiä. Jos ne ovat vaikeusasteeltaan vaikea-asteisia, ne voivat vaarantaa jopa ns. kansalaistaitojen omaksumista ja siten yhteiskunnassa toimimista. Tällaisia keskeisimpiä kansalaistaitoja, joihin hahmotusvaikeudet voivat vaikuttaa ovat esimerkiksi kellon hallinta, rahan hallinta sekä erilaisten taulukoiden ja graafisten esitysten ymmärtäminen.

Hahmotusvaikeudet saattavat heikentää myös kykyä liikkua itselle vieraassa ympäristöissä ja siten ne voivat vaikeuttaa itsenäistymistä ja matkustamista.

Kiinnostuitko? Lisätietoa ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa: NMI-Kummi: ymmärrämmekö näkemäämme.

Kirjoittaja Heli Isomäki, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Ludus Oy