Oppimisen kannalta on usein tärkeää pyrkiä ymmärtämään asia ja liittää se suurempiin asiakokonaisuuksiin. Tällöin muistaminen ja tiedon soveltaminen käytännön tilanteissa helpottuvat.
Muistisäännöt ja -tekniikat auttavat yksityiskohtien muistamisessa. Mieleen painamisen lisäksi ne tukevat myös muistista hakua.
Laajempien kokonaisuuksien muistamisessa voi käyttää apuna keksittyjä tarinoita, sarjakuvia tai mielikuvia siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Myös yksittäisten nimien ja sanojen opettelemisessa kannattaa käyttää muistisääntöjä eli muististrategioita, joita voi itse keksiä hauskoilla tavoilla. Ohessa joitakin hyväksi havaittuja muistisääntöjä.
Järjestäminen
Järjestämisen avulla voi yhdistää useita erillisiä tietoja yhdeksi tai useammaksi ryhmäksi. Asioita voi luokitella samanlaisuuden (hedelmät, kodin tarvikkeet, puutarhatuotteet) tai ulkoisten ominaisuuksien (muoto, väri) perusteella. Tietoa voi myös järjestää ajan, paikan, käyttötarkoituksen tai minkä tahansa muiden ominaisuuksien perusteella. Muistaminen helpottuu aina, kun tiedostat jonkun yhteyden tai järjestät tietoa loogisesti.
Pitkiä numerosarjoja voi puolestaan ryhmitellä läheisyyden mukaan. Numerosarjan ryhmittely pienentää työmuistiin kohdistuvaa rasitusta. Esimerkiksi numerosarja 8017953 on helpompi muistaa, jos sen jakaa osiin vaikkapa näin: 801-79-53. Seitsemän yksikön (8-0-1-7-9-5-3) sijasta työmuisti kuormittuu vain kolmen yksikön (801-79-53) verran.
Muistin tueksi voi vielä miettiä jonkin muistisäännön muodostuneille numeroryhmille, jossa on esimerkiksi serkun syntymävuosi ja bussilinjan numero.
Mielikuvat
Mielikuvatekniikassa luodaan muistettavasta asiasta mielikuva, eli tuotetaan mieleen elävä aistihavainto aiheesta. Yleensä mielikuvia luodaan näköaistin varassa. Mielikuvien muodostamista voi tietoisesti harjoitella.
Parhaimmillaan mielikuvat on hyvä jäsentää yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi muodostamalla irrallisista sanoista yksi mielikuva, johon kaikki asiat nivoutuvat. Mitä hullunkurisempi mielikuva on, sitä paremmin sen muistaa.
Esimerkiksi jos sinun täytyy ostaa kaupasta banaaneja, pähkinöitä ja omenamehua, voit nähdä mielessäsi apinan banaaniterttu päässään syömässä pähkinöitä omenapuun alla.
Asioiden sijoittaminen mielikuvakarttaan
Mielikuvakartta syntyy, kun sijoitat mielessäsi muistettavia asioita tiettyihin paikkoihin. Voit käyttää kartan pohjana esimerkiksi tuttua matkaa, jonka kuljet usein. Kotiovelle voit sijoittaa ensimmäisen muistettavan asian, seuraava voi olla ensimmäisellä suojatiellä, seuraava kaupan pihalla, sitä seuraava vaikkapa sillalla, josta kuljet, seuraava urheilukentällä, joka on matkasi varrella ja viimeinen perillä kohteessa.
Mielleyhtymät
Mielleyhtymät ovat luonnollinen osa muistin toimintaa, mutta niiden käyttöä voi myös aktiivisesti hyödyntää. Opetteluvaiheessa uusi tieto voidaan yhdistää tuttuun asiaan. Toisaalta asiat voidaan myöhemmin palauttaa mielleyhtymien avulla mieleen, vaikka niitä ei olisi tietoisesti alun perin luotu. Esimerkiksi mietittäessä, milloin prinsessa Diana kuoli, voi ensin muistella, missä itse oli tapahtuman aikoihin ja sitä kautta palauttaa mieleen kyseisen ajankohdan.
Kielellinen muokkaus
Kielellisellä muokkauksella tarkoitetaan kielellisen tiedon lisäämistä asioihin painettaessa niitä mieleen. Sanoista ja nimistä, jotka haluat oppia, syntyy esimerkiksi muistettava lause, jossa sanat liittyvät toisiinsa. Lauseita ja ajatuksia voi yhdistää tarinaksi tai runoksi. Numeroita voi koodata kirjaimiksi ja yhdistää sanoiksi.
Numeroihin ja päivämääriin voi lisätä kielellistä tietoa, koska pelkkiä numeroita voi olla hankala muistaa. Esimerkiksi pankkikortin tunnusluku 2412 voi jäädä paremmin mieleen, jos mieltää sen jouluaatoksi.
Kirjainsanat
Kirjainsanat toimivat mieleen palauttamisen vihjeinä, vaikkapa jotakin listaa opeteltaessa. Esimerkiksi jos opeteltavana on väli-ilmansuunnat koillinen, kaakko, lounas ja luode, on ne helpompi muistaa kirjainsanasta ko-ka-lo-lu. Lisäksi muistamista voi vielä vahvistaa visuaalisen mielikuvan avulla sijoittamalla ilmansuuntia kuvaavat tavut vaikkapa Suomen kartalle.
Kielellinen uudelleen muotoilu
Toista opitut asiat omin sanoin. Järjestele ja muokkaa tietoa uudelleen. Kertaa asiat ääneen tai hiljaa mielessäsi.
Nimien muistaminen
Nimien muistamisessa auttaa, jos heti nimen kuultuaan toistaa nimen mielessä. Tämän jälkeen nimeä tulisi pohtia mahdollisimman monipuolisesti.
Muistamisen tueksi voi miettiä, tunteeko vaikkapa jonkun samannimisen henkilön tai muistuuko mieleen joku julkisuuden henkilö, jolla olisi sama etu- tai sukunimi. Lisäksi voi yrittää muodostaa nimestä näkömielikuvan. Esimerkiksi rouva Vuorisen voisi kuvitella seisomassa vuoren huipulla.
