Opetuksen esteettömyys hyödyttää kaikkia opiskelijoita.
Erilaisia opiskelupolkuja on monia. Aikuiskoulutukseen osallistuu nykyään monen ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia.
Opiskelun esteettömyyttä voidaan tukea koe- ja opetustilanteiden erityisjärjestelyillä, monipuolisella opetuksella ja riittävillä ohjaus- ja neuvontapalveluilla. Oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot tarjoavat uusia mahdollisuuksia koulutuksen hankintaan.
Opetuksen hyviä esteettömyysratkaisuja ovat muun muassa luentokalvojen saaminen etukäteen, opintojaksojen erilaiset suoritusmahdollisuudet ja monipuoliset opetusmenetelmät.
Oppilaitosten neuvontapalveluista voi selvittää toimintakäytäntöjä oppimisvaikeuden huomioimisessa. Ohjauspalveluihin kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen mahdollisia vaikeuksia tai etenemisen esteitä.
Esteettömyyskäytännöt vaihtelevat eri oppilaitoksissa, joten on suositeltavaa selvittää oman oppilaitoksen käytännöt hyvissä ajoin.
Erityisjärjestelyjä koe- ja opetustilanteisiin
Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan sellaisia opetus- tai koetilanteen mukautuksia, jotka varmistavat mahdollisuuden näyttää oma osaaminen.
Ylioppilastutkinnossa oppimisvaikeus voidaan huomioida kahdella tapaa. Jo lieväkin oppimisvaikeus voidaan huomioida yhden oppiaineen kohdalla arvosanojen rajatapauksen arvostelussa lukihäiriöön perehtyneen erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunnon pohjalta. Erityisjärjestelyjä voidaan saada keskivaikeiden ja vaikeiden oppimisvaikeuksien yhteydessä.
Ylioppilastutkintoa varten hankituissa todistuksissa kannattaa huomioida myös jatko-opiskeluun liittyvät tarpeet. Erityisjärjestelyistä ei tule merkintää ylioppilastutkintotodistukseen.
Korkeakoulujen valintakokeiden erityisjärjestelyitä haetaan yleensä vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, joka suunnataan hakutoimistolle. Hakemukseen liitetään mukaan lääkärintodistus.
Korkeakouluissa on usein nimetty yhteyshenkilö, joka vastaa vammaisten ja erilaisten oppijoiden asioista. Yhteyshenkilöt löytyvät Esteetön korkeakouluopiskelu -oppaasta.
Opetuksen erityisjärjestelyistä voidaan sopia myös suoraan opettajien kanssa. Joissakin korkeakouluissa erityisjärjestelyt voidaan merkitä HOPS:aan eli henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
Tavallisimpia erityisjärjestelyjä
- Lisäaika kokeen suorittamiseen
- Mahdollisuus rauhalliseen työtilaan tai muihin tilajärjestelyihin
- Materiaali suuremmalla kirjasinkoolla
- Tietokoneen tai muiden apuvälineiden käyttäminen koetilanteessa
- Suullinen koe tai kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti
- Koealueen suorittaminen useassa eri osassa
- Tietokoneen käyttömahdollisuus myös tunnilla tehtävissä kirjallisissa harjoitteissa
Ohjaus- ja neuvontapalvelut
Oppilaitoksissa on opiskelujen tueksi erilaisia ohjaus- ja neuvontapalveluita.
Opintojen aikana tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS/HOJKS). Sen laatimiseen saa yleensä apua. Opiskelusuunnitelmassa kannattaa huomioida esimerkiksi opintoihin liittyvä lisäajan tarve.
Opiskelijahuollon tehtävänä on tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita. Opinto-ohjaajilta, opintopsykologeilta ja kuraattoreilta saa lyhytkestoista tukea opiskeluvaikeuksiin tai muihin opintoja vaikeuttaviin asioihin.
Korkeakouluissa on usein nimetty yhteyshenkilö, joka vastaa vammaisten ja erilaisten oppijoiden asioista. Yhteyshenkilöltä voi tiedustella koulun esteettömyyskäytäntöjä. Häneen kannattaa olla myös yhteydessä, jos kokee joutuneensa oppimisvaikeutensa vuoksi epäedulliseen asemaan tai joutuu kohtaamaan epäasiallista käyttäytymistä.
Oppimisen tueksi
Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus on tehnyt Oppimisen tueksi -infograafin yhteistyössä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa. Mukana valmistelutyössä ovat lisäksi olleet Niilo Mäki Instituutti, ADHD-liitto, Aivoliitto ja Datero.
