Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen kannattaa

Oppimisvaikeudet kannattaa ottaa puheeksi, jos ne haittaavat arkea, opiskelua tai työtä. Tunnistaminen antaa hyödyllistä tietoa omasta tiedonkäsittelystä ja lisää itsetuntemusta. Se on myös tärkeä lähtökohta asianmukaisen tuen saamiselle.

Oppimisvaikeuksien yksilöllisen arvioinnin pohjalta on yleensä mahdollista saada todistus tai lausunto, johon sisältyvät suositukset erityisjärjestelyistä, tukitoimista ja tarvittaessa apuvälineistä esimerkiksi opintoihin tai työhön.

Voit tarvita todistuksen myös ylioppilaskirjoitusten, autokoulun tai valintakokeiden erityisjärjestelyihin. Lisäksi oppimisvaikeuksien tunnistamisen kautta voi saada tarpeiden mukaan kuntoutusta.

Miten pääsee oppimisvaikeuksiin liittyviin tutkimuksiin?

Erityisopettaja voi arvioida lukivaikeutta ja matematiikan oppimisvaikeutta. Myös puheterapeutit tekevät lukitestauksia ja arvioivat kielellisiä vaikeuksia.

Laajemmin oppimisen hankaluuksia selvittää psykologi tai neuropsykologi. Esimerkiksi muistin toimintaa voi olla itse vaikea arvioida. Myös näönvaraisessa hahmottamisessa tai keskittymisessä ilmeneviä hankaluuksia voidaan arvioida laajemmassa tutkimuksessa.

Yleensä edellä mainittujen tutkimusten pohjalta kirjoitettu virallinen lausunto riittää tukitoimien järjestämiseksi. Jos oppimisvaikeudesta tarvitaan lääketieteellinen diagnoosi, sen voi antaa vain lääkäri. Erikoissairaanhoidossa tehtäviin jatkoselvittelyihin tarvitaan yleensä lääkärin lähete.

Jos olet opiskelija:

Ole yhteydessä oppilaitoksesi opintopsykologiin, kuraattoriin, erityisopettajaan tai terveydenhoitajaan. Vaikeuksia arvioidaan mahdollisuuksien mukaan joko oppilaitoksessasi tai ohjataan esimerkiksi jatkoselvittelyihin.

Jos olet työsuhteessa:

Jos olet työterveyshuollon piirissä, ota ensisijaisesti yhteyttä työterveyslääkäriisi tai -hoitajaasi. Työterveydestä voidaan ohjata tarvittaessa jatkoselvittelyihin.

Jos ole työtön:

Työllisyyspalvelujen kautta on mahdollista selvitellä oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi TE-palvelujen tai Ohjaamojen kautta voidaan ohjata tarkempiin arvioihin.

Muita vaihtoehtoja

Matalan kynnyksen palvelut:

Helsingin seudun erilaisten oppijoiden liitto (HERO) järjestää lukiseulontaa, josta saa alustavaa tietoa lukivaikeudesta. Voit myös tiedustella seulonta-arviointia Erilaisten oppijoiden liiton (EOL) paikallisjärjestöistä sekä tarkastaa Oppimisen tuen keskuksen digilukiseulan ajankohdat.

Terveyskeskukset:

Voit varata ajan terveyskeskuslääkärille, joka voi tarpeen mukaan tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon jatkoselvityksiä varten.

Yksityiset palvelut:

Yksityiset luki- ja matematiikkatestaajat voivat kartoittaa vaikeuksia. EOL:n sivuilta löytyy tietoa Suomessa toimivista luki- ja matematiikkatestaajista.

Oppimisvaikeuksia voi selvittää laajemmin yksityisen psykologi- tai neuropsykologipalvelujen kautta. Voit etsiä sopivaa neuropsykologia esimerkiksi hakupalvelun kautta.

Yksityiseltä ostetun tutkimuksen kustannuksiin voi saada tukea Kelan, sosiaalitoimen tai TE-palvelujen kautta, jos olet tukipalvelujen piirissä. Myös esimerkiksi vakuutus voi helpottaa kustannuksissa.

Lukivaikeuden tunnistuslista

Oppimisvaikeuksien arviointi

Oppimisvaikeuksia on mahdollista selvittää eri tavoin.

Oppimisvaikeuksien arvioinnissa tarkastellaan henkilön kehityshistoriaa ja ongelmien ilmenemistä nykyisessä toimintaympäristössä ja yhdistetään näihin tietoihin testimenetelmillä saatavaa tietoa.

Lasten ja aikuisten tutkimuksissa käytetään eri testejä. Lukivaikeuden arvioimiseen on olemassa ryhmämuotoisia testejä sekä erityisopettajien, puheterapeuttien, psykologien ja neuropsykologien tekemiä yksilöllisiä tutkimuksia.

Lukivaikeuden seulontatutkimus

Lukivaikeuksien tunnistamiseen on Niilo Mäki Instituutissa kehitetty tehtäväsarja Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille.

Tämän yli 15-vuotiaille normitetun ryhmätestin avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt, joiden lukitaidot poikkeavat merkittävästi ikätovereista. Menetelmää voivat käyttää monet ammattilaiset, kuten opettajat, erityisopettajat, psykologit ja oppilashuollon jäsenet.

Seulontamenetelmästä saadun tiedon avulla voidaan selvittää ja suunnitella tukitoimia lukivaikeuksisille opiskelijoille. Sen pohjalta voidaan myös harkita tarkempien jatkotutkimusten tekemistä. Vaikka seulontamenetelmässä ei tulisi esiin huomattavia lukivaikeuteen viittaavia piirteitä, ei lukivaikeuden mahdollisuutta voida pelkästään sen perusteella sulkea pois.

Monissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat seulontatesteihin. Ryhmäseuloja voi tiedustella myös lukijärjestöstä.

Erityisopettajan tai puheterapeutin tutkimus

Erityisopettajat ja puheterapeutit tekevät yksilöllisiä lukivaikeuden selvittelyyn liittyviä tutkimuksia.

Näissä tutkimuksissa arvioidaan yleensä lukemisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja matematiikan taitoja. Puheterapeutin tutkimuksissa voidaan arvioida myös kielellisiä taitoja lukitaitoja laajemmin.

Erityisopettajan tutkimuksiin pääsevät lähinnä opiskelijat, joiden oppilaitoksessa on erityisopettajan palveluita. Kouluissa erityisopettajat tekevät usein yhteistyötä koulupsykologien kanssa ja lähettävät tarpeen mukaan oppilaita koulupsykologin luokse täydentämään oppimisvaikeuksiin liittyvää tutkimusta esimerkiksi päättely- ja muistisuoriutumisen osalta.

Terveydenhuollon puheterapeutit tekevät lukitutkimuksia. Puheterapeutin tutkimuksia tarjoaa myös esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Puheterapeutin ja erityisopettajan tutkimuksia voi ostaa myös yksityisiltä palveluntarjoajilta, joilla on vastaanottoja esimerkiksi lukijärjestöissä.

Neuropsykologinen tutkimus

Neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitetaan henkilön tiedonkäsittelyä eli kognitiota, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä. Tutkimuksella arvioidaan näissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia, muutoksien luonnetta, niiden vaikeusastetta ja haittaavuutta. Neuropsykologisen tutkimuksen toteuttaa neuropsykologi.

Neuropsykologisella tutkimuksella voidaan arvioida oppimisvaikeuksia. Tutkimus on perusteltua tehdä silloin, kun ongelmat ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta laajempia ja ilmenevät häiritsevinä myös esimerkiksi muistin, keskittymisen tai näönvaraisten taitojen alueella.

Laaja tutkimus on paikallaan myös silloin, kun alustavien tai lyhyempien kartoitusten, kuten lukitestin, tulokset eivät anna riittävää selitystä koetuille ongelmille esimerkiksi opinnoissa tai tietyissä työtehtävissä.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen lisäksi muun muassa päättely- ja muistisuoriutumista, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn toimintoja sekä kielellisiä ja näönvaraisia taitoja.

Neuropsykologisia tutkimuksia tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa, kuntoutuslaitoksessa tai yksityisellä palveluntuottajalla. Neuropsykologien yhteystietoja löydät Psykologiliiton sivuilta.

Tutkimus on mahdollista saada esimerkiksi lähetteellä julkisen terveydenhuollon, työvoimapalvelujen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta. Jos asiakas maksaa tutkimuksensa itse, tarvitaan Kelan korvausta varten lähettävän lääkärin lähete. Ilman lähetettä asiakas maksaa kaikki kulut itse. Myös vakuutusyhtiöt tai työterveyshuolto saattavat korvata neuropsykologisesta tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset.

Mitä neuropsykologia tarkoittaa?

Neuropsykologia on psykologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä eli kognitiota, tunnesäätelyä ja käyttäytymistä sekä näiden välisiä suhteita. Kliininen neuropsykologia selvittelee aivotoiminnan häiriöiden vaikutuksia näihin toimintoihin.

Lisätietoa neuropsykologiasta: http://www.neuropsykologia.fi/fi/neuropsykologia

Tutkimuksen jälkeen

Tutkimus on sitä hyödyllisempi, mitä enemmän se selittää omia vaikeuksia ja auttaa tuen saamista.

Oppimisvaikeuksiin liittyvän tutkimuksen jälkeen on aina syytä pyytää itselleen tutkimuksesta kirjoitettu lausunto. Samaten kannattaa selvittää itselleen epäselväksi jääneet asiat.

Lausunnon olisi hyvä sisältää myös tarpeelliset suositukset opiskelu- tai työjärjestelyistä. Suosituksia tarvitaan myös esimerkiksi kompensoivien apuvälineiden saamiseksi.

Mikäli on käynyt laajemmissa tutkimuksissa (esim. psykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa) kannattaa lausunnon lisäksi pyytää ns. lukitodistus, joka on yleiskielinen tiivistelmä oppimisvaikeudesta ja suosituksista. Lukitodistuksen voi viedä oppilaitokseen tai näyttää työnantajalle järjestelyjen tueksi.

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen monikulttuurisilla oppijoilla

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen voi olla hankalaa, kun vaikeuksia kokevan henkilön äidinkieli ei ole suomi. Oppimiskykyyn vaikuttavat muun muassa kasvuympäristö, koulutausta, kielitaito sekä mahdollinen kotoutumisvaihe.

Esimerkiksi juuri Suomeen muuttanut nuori, jolla ei ole kotimaassaan ollut mahdollisuutta säännölliseen koulunkäyntiin, voi tarvita runsaasti tukea oppimiseen. Tällöin kyse voi olla enemmän taitojen harjaantumattomuudesta, kuin varsinaisesta kehityksellisestä oppimisvaikeudesta. Myös mielenterveydelliset ongelmat, kuten traumaattiset kokemukset, sekä sairaudet ja vammat voivat häiritä kokonaisvaltaisesti oppimista.

Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan jo lapsena varhaiskehityksen aikana ilmenneitä aivojen epätyypilliseen kypsymiseen liittyviä vaikeuksia omaksua akateemisia taitoja, kuten lukemista, kirjoittamista tai matemaattisia taitoja.

Miten oppimisvaikeuksia voi tunnistaa?

Oppimisvaikeus on taitojen poikkeuksellisen hidasta oppimista: taidot eivät automatisoidu opetuksesta ja tuesta huolimatta. Esimerkiksi lukeminen säilyy hitaana ja virheellisenä tai peruslaskutoimitukset ovat vaikeita. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että kielitaito on riittävä ja oppija on saanut riittävästi aikaa taitojen harjoitteluun.

Oppimisvaikeuksien taustasyihin on myös syytä kiinnittää huomiota, jos vaikeuksia on esimerkiksi ilmennyt jo henkilön omassa kotimaassa.

Oppimista täytyy arvioida yksilöllisesti. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen voi vaatia pitkän seuranta-ajan sekä mahdollisuuden taitojen harjoitteluun omalla taitotasolla.

Epäilyä oppimisvaikeudesta on hyvä selvittää opiskeluhuollon ammattilaisten, erityisopettajan ja psykologin avulla. Vaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä siten oppijalla on mahdollisuus tarpeen mukaan tehostettuun tai erityiseen tukeen, erityisjärjestelyihin (esim. kielitutkinnoissa) sekä kuntoutukseen ja muihin palveluihin.