Artikkeli: Mielenterveys on voimavara

Hyvinvoivan mielen ominaisuuksia ovat muun muassa riittävä itsetunto, kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä taito luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Mielenterveyttä vahvistetaan mielenterveystaitoja harjoittelemalla ja käyttämällä. Mielenterveys näkyy esimerkiksi elämänilon tunteena, toivon säilyttämisenä ja luottamuksena elämään.

Mielenterveys on yhtä tärkeää jokaiselle. Mielenterveys on eri asia kuin mielen sairaus.

Mielenterveys ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan se vaihtelee elämän eri vaiheissa, jollain tapaa jopa päivittäin. Hyvän mielenterveyden edistämiselle ensiarvoisen tärkeää on sosiaalinen pääoma, osallisuuden tunne ja kokemus oikeudenmukaisuudesta. Esimerkiksi kaikilla meillä on oikeus oppia. Mielenterveys on olennaista niin ihmisen hyvinvoinnin kuin toimintakyvynkin kannalta.

Mielenterveystaidot – taitoja elämään

Mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja tukea sekä siihen liittyviä taitoja harjoitella. Mielenterveystaitoja voi opetella missä iässä hyvänsä. Niitä harjoitellaan läpi elämän.

Hyvään mielenterveyteen kuuluvia taitoja ovat esimerkiksi itsensä arvostaminen, itsetunto, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kognitiivinen ja emotionaalinen kyvykkyys, myönteisyys, joustavuus ja toiveikkuus, kyky tehdä työtä ja harrastaa, halu oppia, kyky osallistua ja halu vaikuttaa omaan elämäänsä koskeviin asioihin, kyky pitää puolensa tallaamatta muita sekä oman elämän merkityksellisyys.

Mielen hyvinvointia vahvistetaan päivittäin

Teemme päivittäin valintoja, pieniä päätöksiä arjessamme. Valinnoilla, säännönmukaisuudella ja rutiineilla on vaikutusta päivittäiseen jaksamiseen ja mielenterveyteen. Mielenterveyden edistäminen on hyvinvointia vahvistavaa toimintaa, jossa tuetaan voimavaroja ja vahvuuksia.

Riittävä uni ja lepo, ravinto ja yhteiset ruo­kailuhetket, kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, ajatusten ja tunteiden ja­kaminen, liikunta sekä luovuus ja itsensä toteuttaminen vaikuttavat oleelli­sesti päivittäiseen hyvään oloon. Valintoihin vai­kuttavat myös päivän tapahtumat ja olosuhteet, kuten työn tai koulun vaatimuk­set sekä arvot, mihin haluamme käyttää aikaamme ja mitä pidämme tärkeänä.

Tunteet antavat voimaa

Tunnetaidot ovat keskeinen osa mielenterveyttä. Niitä opitaan ja harjoitellaan varhaislapsuudesta lähtien ja niitä kannattaa vahvistaa koko elämän ajan. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen on luonnollista ja sallittua, mutta käyttäytymistä tunteiden vallassa voidaan oppia säätelemään.

Voimavaralähtöisellä mielenterveydellä merkittäviä tuloksia

Mielenterveyden voimavaroja käytetään ja kulutetaan päivittäin, minkä takia niitä tulee myös vahvistaa päivittäin. Voimavaralähtöinen työ tuottaa tuloksia; lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma palautuu takaisin jopa viisin­kertaisena verrattuna sijoitettuun pääomaan. (McDaid 2011.) Mielenterveyttä edistävällä työllä on merkittävä vaikutus myös elinikään. Tutkimuksen mukaan elinaikaansa voi lisätä jopa 7,5 vuodella, jos toteuttaa mielenterveyttä tukevia asioita elämässään. Vuorovaikutus toisten kanssa, fyysinen aktiivisuus, uteliaisuus, uuden oppiminen sekä jakaminen ja antaminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. (Mental Capital and Wellbeing 2008.)

Oppimisvaikeuksien varhainen huomaaminen ja oikeanlainen tuki vahvistavat mielenterveyttä

Aikuisen käyttäytymisellä, tavalla suhtautua epäonnistumisiin, ryhmän ilmapiirin luomisella ja sosiaalisten tilanteiden ohjauksella on vaikutusta lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymiselle. Aikuisen sanallinen ja sanaton palaute vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsi tai nuori arvioi itsensä ja mitä hän odottaa itseltään. Aikuisen arvostava ja lämmin katse vahvistavat lapsen luottamusta itseensä.

Oppimisvaikeuksissa varhainen huomaaminen ja oikeanlainen tukeminen vahvistavat lapsen ja nuoren itsetuntoa ja mielenterveyttä. Oppimisen vaikeudet vaikuttavat itsetuntoon: olo voi olla riittämätön tai kelpaamaton. Kannustaminen, myönteinen palaute ja onnistumisen kokemukset vahvistavat luottamusta itseen ja mahdollistavat myös oppimista.

Kannusta yrittämään ja luo onnistumisen kokemuksia

Oppimisen pulmien varhainen huomaaminen ja tuki mahdollistavat lapsen kasvun turvallisen etenemisen ja oppimaan oppimisen. Lapsen kanssa on tärkeää toimia rauhallisesti, antaa aikaa ja olla kärsivällinen, harjoitella yhdessä sekä antaa mahdollisuuksia tarvittaessa useampiin toistoihin. Hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri, ilman yrittämisen ja vaatimusten pelkoa, mahdollistavat lapselle ja nuorelle onnistumisenkokemuksia ja oppimisen iloa. Ohjaajan oma esimerkki ja kannustava palaute osoittavat, että yrittäminen kannattaa. Kaikki oppivat ja jokaisella on omia vahvuuksia. Oppimisen ilo kuuluu jokaiselle.

Kirjoittajat

Susanne Peltoniemi ja Marjo Hannukkala, Suomen Mielenterveysseura