Muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia

Kehityksellinen kielihäiriö

Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielelliset taidot kehittyvät tavallista hitaammin ja poikkeavalla tavalla. Kehityksellisestä kielihäiriöstä on aiemmin käytetty termejä kielellinen erityisvaikeus ja dysfasia.

Vaikeuksia voi olla puheen ääntämisessä ja lauserakenteissa sekä yleisesti puheen sujuvuudessa. Ongelmia voi ilmetä puheen ymmärtämisessä, sanojen mieleen palauttamisessa, taivutusmuotojen ja käsitteiden käyttämisessä sekä asioiden nimeämisessä.

Kehityksellinen kielihäiriö lisää lukivaikeuden riskiä. Lievemmissä tapauksissa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvät vaikeudet saattavat tulla selvästi ilmi vasta kouluoppimisessa. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien ohella voi ilmetä muun muassa abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeutta.

Nuoruus- ja aikuisiässä kehityksellinen kielihäiriö voi ilmetä edelleen myös kielellisen tuottamisen ja puheen ymmärtämisen vaikeutena. Voi esiintyä sanojen löytämisvaikeutta ja poikkeavia lauserakenteita. Ymmärtämisen vaikeudet voivat ilmetä sekä kuullun että luetun ymmärtämisen alueilla. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn.

Laaja-alainen oppimisvaikeus

Laaja-alainen oppimisvaikeus  tarkoittaa yleisen kognitiivisen kapasiteetin eli päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkoudesta johtuvia vaikeuksia selviytyä arjen, opintojen tai työelämän vaatimuksista. Oppimisen vaikeudet ovat tällöin laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella. Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa toimintakyvyn rajoitukset ovat kuitenkin lievempiä kuin kehitysvammaisuudessa.

Laaja-alainen oppimisvaikeus todetaan psykologin tutkimuksissa, kun havaitaan keskimääräistä heikompi yleinen kognitiivinen suoritustaso sekä selviä vaikeuksia arjen suoriutumisessa. Laaja-alaiselle oppimisvaikeudelle ei ole omaa diagnoosia, mutta terveydenhuollossa saatetaan käyttää sitä kuvaamaan esimerkiksi diagnooseja monimuotoinen kehityshäiriö, monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö tai muu oppimiskyvyn häiriö.

Kehitysvammaisuus

Kehitysvammaisuus tarkoittaa huomattavasta yleisen kognitiivisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia arjessa ja omatoimisuudessa. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy  korostuneesti tietyllä taitoalueella.

Autismikirjon piirteet

Autismikirjolla olevalla henkilöllä on poikkeava tapa havainnoida,  käsitellä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Piirteet vaihtelevat suuresti ja  voivat muuttua iän myötä. Vaikeuksia oppimiseen voivat aiheuttaa esimerkiksi  aistiympäristön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kuormittavuus sekä vaikeudet  toiminnanohjauksessa ja itsesäätelyssä.

Keskittymisvaikeudet ja ADHD

Oppimisvaikeuksiin liittyy usein keskittymisvaikeuksia. Ne voivat näkyä esimerkiksi vaikeutena kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavuutta sekä haasteina oppimisen suunnittelussa, jäsentämisessä ja tehtävien loppuun saattamisessa.

Voi olla vaikeaa tunnistaa ja huomata oleellisimmat asiat tai keskittyä yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja hypellä tehtävästä toiseen. Ympäristön häiriötekijät voivat kaapata herkästi huomion ja vaikeuttaa oppimista entisestään. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa, ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja asioiden viimeisteleminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD tarkoittaa poikkeavaa tapaa säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia. ADHD voi vaikuttaa oppimiseen esimerkiksi keskittymisen ylläpitämisen, vireystilan säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksien myötä. Myös impulsiivisuus ja voimakkaat tunnekokemukset voivat haastaa oppimista. Taustalla on biologisia tekijöitä, jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin.