Oppimisvaikeuksien tunnistaminen monikulttuurisilla oppijoilla

Mitä on otettava arvioinnissa huomioon?

Monikulttuuristen henkilöiden oppimisen haasteiden ymmärtämiseen ja tunnistamiseen tarvitaan kantaväestöä laajempaa arviointikehystä. Laajempi arviointikehys huomioi sekä henkilön aiemmat toiminta- ja kulttuuriympäristöt, henkilöhistorian ja elämäntilanteen että nykyisten käytössä olevien arviointimenetelmien rajoitteet monikulttuurisilla henkilöillä.

Käytännön ohjeena voidaan todeta, että oppijan haastattelu ja havainnointi sekä pidempi seuranta-aika ovat yksittäisiä testimenetelmiä parempia keinoja oppimisvaikeuden arviointiin.

Kuva muokattu sivulta: Pakolaislapsi ja -nuori koulussa | Diakonissalaitos (hdl.fi) 

Oppimisvaikeus vai taitojen harjaantumattomuutta?

Mikäli lapsella tai nuorella ei ole ollut kotimaassaan mahdollisuutta koulunkäyntiin, voi kyse olla kehityksellisen sijaan akateemisten taitojen harjaantumattomuudesta. Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan jo lapsen varhaiskehityksen aikana ilmenneitä aivojen epätyypilliseen kypsymiseen liittyviä vaikeuksia omaksua akateemisia taitoja, kuten lukemista, kirjoittamista tai matemaattisia taitoja.

Oppimista täytyy arvioida yksilöllisesti eivätkä suomenkielisille suunnatut testimenetelmät sovellu suoraan henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä ne vaativat usein hyvää kielitaitoa ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Vähän kouluja käyneet henkilöt eivät useinkaan ole tottuneet arviointitilanteeseen ja oppineet siinä vaadittavia työskentelytaitoja.

Kehityksellisestä oppimisvaikeudesta voi kuitenkin olla kyse, mikäli perustaidot automatisoituvat hitaasti ja oppijalla on lisäksi hankaluuksia kielellisissä taidoissa omalla äidinkielellään.

Monikulttuurisen oppijan taitoja ei tule verrata muiden suoriutumiseen, vaan oppijan omaan etenemiseen ja seurata löytyykö jokin osa-alue, jolla oppiminen edistyy muita alueita hitaammin. Esimerkiksi jos lukeminen säilyy hitaana ja virhealttiina, vaikka opiskelija etenee muuten kielen oppimisen eri osataidoissa.

Niin kutsutussa dynaamisessa arvioinnissa seurataan oppijan taitojen kehittymistä ajan kanssa ja kykyä oppia uutta tehtävätilanteessa. Monikulttuurisen henkilön oppimisvaikeuden todentaminen voi siis edellyttää pitkäaikaisempaa seurantaa opiskelijan taitojen etenemisestä. Arvioinnissa voidaan myös seurata, mihin saakka opiskelija suoriutuu tehtävässä ilman tukea ja tuen kanssa.

Monikulttuurisen henkilön oppimiskykyä kartoittaessa tulisi akateemisten taitojen lisäksi selvittää arjen toimintakykyä ja käytännön taitoja (esim. uusien reittien oppiminen, älypuhelimen käyttö). Tällä tavalla saadaan realistisempi kuva henkilön kokonaistilanteesta.

Lue lisää:

Arvonen A, Katva L & Nurminen A. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 2010.

Vinkkejä ohjaukseen ja opetukseen

Psyykkisen hyvinvoinnin vaikutus oppimiseen