Ajankohtaista tutkimustietoa

Täältä löydät ajankohtaista tutkimustietoa oppimisesta ja oppimisvaikeuksista.

Lukivaikeuden aiheuttama haitta voi korostua perinteisistä kirjoista e-kirjoihin siirryttäessä

Kirjallisuutta on saatavilla nykyisin perinteisten kirjojen lisäksi kokonaan sähköisinä versioina (”e-kirja”). Lukivaikeus näyttää vaikuttavan luetun ymmärtämiseen eri tavoin luettavan materiaalin muodosta riippuen.

Ranskalaisessa tutkimuksessa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden perinteisten ja sähköisten kirjojen lukemista vertaamalla taitavia lukijoita henkilöihin, joilla oli todettu lukivaikeus. Kun lukemiselle ei asetettu aikapainetta, lukivaikeusryhmän luetun ymmärtäminen vastasi perinteisen kirjan kohdalla taitavien lukijoiden suoriutumista. Sen sijaan sähköisten kirjojen kohdalla lukivaikeusryhmä pärjäsi luetun ymmärtämisessä heikommin kuin vertailuryhmä. Tulokset viittaavat siihen, että e-kirjat sisältävät elementtejä, jotka häiritsevät lukivaikeuksisen henkilön luetun ymmärtämistä.

Vaikka digitaalinen teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia lukemisen helpottamiseksi, luettavan materiaalin siirtyminen täysin sähköiseen muotoon saattaa aiheuttaa lukivaikeuksiselle korostunutta haittaa. Sähköisistä kirjoista puuttuu useampia aisteja stimuloiva ”käsin kosketeltavuus”, joka saattaa tutkijoiden mukaan tukea luetun sisäistämistä. Sen sijaan perinteiset kirjat näyttävät mahdollistavan hyvän luetun ymmärtämisen lukivaikeudesta huolimatta, kunhan lukemiseen on riittävästi aikaa.

Lue lisää:

Cavalli, E., Colé, P., Brèthes, H., Lefevre, E., Lascombe, S., & Velay, J. L. (2019). E-book reading hinders aspects of long-text comprehension for adults with dyslexia. Annals of Dyslexia, 69(2), 243-259. https://doi.org/10.1007/s11881-019-00182-w

Koulunaloittamisikä ei vaikuta oppimisvaikeusdiagnoosin todennäköisyyteen

Alkuvuodesta syntyneet aloittavat koulun selvästi vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet. Koulunaloitusikä on monin tavoin yhteydessä selviytymiseen koulumaailmassa ja mahdollisesti myöhemmin elämässä.

Sveitsiläisiä v. 1992─2003 syntyneitä lapsia tarkastelleessa kohorttitutkimuksessa nuorempi koulunaloitusikä näytti lisäävän erityisen tuen tarvetta ensimmäisten kouluvuosien aikana. Nuorimpina aloittaneilla havaittiin todennäköisemmin käyttäytymisongelmia sekä erilaisten tukipalveluiden käyttöä.

Erityisen tuen tarve liittyi loppuvuodesta syntyneillä erityisesti käyttäytymisen säätelyn ongelmiin ja heikompiin kielellisiin valmiuksiin. Oppimisvaikeuksien tai ADHD-oireiston toteamistodennäköisyyteen koulunaloitusikä ei kuitenkaan vaikuttanut.

Myös akateeminen suoriutuminen oli heikompaa niillä, jotka aloittivat koulun nuorempina. Erot alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä eivät kuitenkaan yltäneet aikuisuuteen: koulunaloitusikä ei ollut yhteydessä menestymiseen jatko-opinnoissa, työllistymiseen tai tulotasoon aikuisuudessa.

Lue lisää:

Balestra, S., Eugster, B., & Liebert, H. (2020). Summer‐born struggle: The effect of school starting age on health, education, and work. Health Economics, 29(5), 591─607. https://doi.org/10.1002/hec.4005

Kuinka saavuttaa akateemista menestystä lukemisen ja kirjoittamisen ongelmista huolimatta?

Korkeasti koulutetut (keskimäärin 15 vuotta muodollista koulutusta) aikuiset, joilla on lukivaikeus, voivat kompensoida lukemisen ydinhankaluuksiaan kolmen eri strategian avulla lukiessaan akateemista tai monimutkaista tekstiä. Vaikeuksia kompensoidaan hitaan ja panostavan lukemisen, tekstin sisällöllisen rakenteen hyödyntämisen sekä kielellisten päättelytaitojen avulla.

Edellä mainitut tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa kartoitettiin korkeasti koulutettujen aikuisten lukemisen taitoja ja sosioemotionaalista hyvinvointia. Tutkimuksen kohteena olleet aikuiset suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävästä yhtä hyvin, kuin kontrolliryhmä. He kuitenkin tarvitsivat enemmän perheen ja ammattilaisten tukea läpi opiskeluvuosien, ja raportoivat enemmän masennusoireilua kontrolliryhmään verrattuna.

Tällaiset sosioemotionaaliset pulmat voivat tutkijoiden mukaan olla seurausta siitä ylimääräisestä panostuksesta ja työstä, jonka tutkimuksen kohderyhmä joutuu tekemään vastatakseen ympäristön vaatimuksiin lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin liittyen.

Lue lisää:

Moojen, S.M.P., Gonçalves, H.A., Bassôa, A. ym. (2020). Adults with dyslexia: how can they achieve academic success despite impairments in basic reading and writing abilities? The role of text structure sensitivity as a compensatory skill. Annals of Dyslexia, 70, 115–140. https://doi.org/10.1007/s11881-020-00195-w

Millaiset tekijät edistävät autismikirjon henkilöiden menestymistä työelämässä?

Autismikirjon henkilöiden työllistymisestä sekä heidän tuen tarpeistaan työelämässä on vähän tutkittua tietoa. Työllistymisen onnistumista lisääviä yksilö- ja organisaatiotekijöitä kartoittaneessa laadullisessa tutkimuksessa ilmeni etenkin kolme teemaa, jotka edistävät autismikirjon henkilöiden työllistymistä työnantajan näkökulmasta. Tiedot kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla.

Teemoja olivat työnantajan tieto ja ymmärrys autismikirjon häiriöstä, työympäristö (esim. asiantuntijoiden tarjoama tuki esimiehille, kommunikaatioon panostaminen) sekä työn sopivuus esim. autismikirjon henkilön kiinnostuksen kohteiden, vahvuuksien ja kykyjen kanssa.

Tutkimus toteutettiin Ruotsissa ja Australiassa. Työllistyminen määriteltiin onnistuneeksi, kun autismikirjon henkilö oli työskennellyt samassa työpaikassa vähintään kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksen kohteena oli sekä yksityisiä että julkisia organisaatioita. Osa niistä toimi avoimilla työmarkkinoilla, kun taas osa organisaatioista oli keskittynyt tarjoaman työtä henkilöille, joilla oli toimintarajoitteita.

Lue lisää:

Dreaver, J., Thompson, C., Girdler, S., Adolfsson, M., Black, M. H., & Falkmer, M. (2019). Success Factors Enabling Employment for Adults on the Autism Spectrum from Employers’ Perspective. Journal of autism and developmental disorders, 1-11. https://link.springer.com/article/10.1007/s10803-019-03923-3

Erityinen tuki lukiossa erityisopettajien näkökulmasta

Erityisopetuksen lisääminen lukioissa on nähty tarpeellisena. Oppimisen tuki lukioissa keskittyy eritysesti oppimaan oppimisen taitojen kasvattamiseen, oppimisvaikeuksista keskusteluun sekä lukemisen ja kirjoittamisen yksilölliseen harjoitteluun – Tämä ilmeni selvityksestä, jossa tarkasteltiin erityisopettajien kokemuksia lukivaikeuden arvioimisesta sekä vaikeuksiin kohdennetun tuen tarjoamisesta.

Tämän vertaisarvioimattoman kyselytutkimuksen mukaan lukivaikeustodistusten tekemisen yhteydessä haasteeksi koettiin etenkin lukivaikeuden vaikeusasteen määrittely sekä lausuntojen oikeudenmukaisuus. Lukivaikeuden luokittelulle ei ollut selkeitä perusteluja, mikä aiheutti epäselvyyksiä vaikeusasteen täsmällisessä määrittelyssä.

Lue lisää selvityksestä:

Takala, M. & Mäkelä, M. (2019). Lukiolaisten lukivaikeuden testaaminen ja tarjottu tuki erityisopettajien kuvaamana. e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia, 2/2019, 20-30. https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/207/150

Nuorten ADHD- ja ahdistusoireiden välinen yhteys kahdensuuntainen

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ja ahdistus ilmenevät usein yhtäaikaisesti. Pitkittäistutkimuksessa, jossa selvitettiin nuorten itsearvioitujen ADHD- ja ahdistusoireiden kehityspolkuja, havaittiin näiden vaikeuksien välisen suhteen olevan kahdensuuntainen. Nuorten ADHD-oireet voivat johtaa ahdistusoireisiin, mutta myös ahdistuneisuus voi lisätä ADHD-oireita.

Tutkimus tukee suositusta, jonka mukaan ADHD-oireisiin kohdennetuilla tukitoimenpiteillä on mahdollista ennaltaehkäistä ahdistusta. Lisäksi tulosten perusteella nuorten ahdistuksen yhteydessä olisi tärkeää arvioida huolellisesti myös taustalla mahdollisesti ilmenevä ADHD-oireisto.

Lue lisää:

Murray, A. L. ym. (2020). Reciprocal Developmental Relations Between ADHD and Anxiety in Adolescence: A Within-Person Longitudinal Analysis of Commonly Co-Occurring Symptoms. Journal of Attention Disorders. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1087054720908333

Kehityksellinen kielihäiriö ja lukivaikeus huomioitava myös korkeakouluopinnoissa

Kehitykselliseen kielihäiriöön ja lukivaikeuteen liittyvistä haasteista korkeakouluopinnoissa tiedetään vähän. Näitä haasteita selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden (college) kykyprofiileja tarkastelleessa tutkimuksessa, jossa havaittiin kehitykselliseen kielihäiriöön ja lukivaikeuteen liittyvien pulmien ilmenevän samankaltaisena, kuin lapsuudessa.

Kehityksellinen kielihäiriö ja lukivaikeus määriteltiin tutkimuksessa arvioimalla kognitiivista suoriutumista ja haastattelemalla lapsuusajan kehitystä.

Kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä ilmeni muihin verrattuna enemmän kielellisen työmuistin sekä lauseiden nopean lukemisen vaikeutta. Lukivaikeuden yhteydessä haasteet ilmenivät puolestaan fonologisissa eli äänteisiin liittyvissä taidoissa. Tulosten perusteella opiskelijat, joilla on näitä kehityksellisiä vaikeuksia, voisivat hyötyä yksilöllisesti kohdistetuista tukitoimenpiteistä.

Lue lisää:

Del Tufo, S. N., & Earle, F. S. (2020). Skill Profiles of College Students With a History of Developmental Language Disorder and Developmental Dyslexia. Journal of Learning Disabilities. https://doi.org/10.1177/0022219420904348

Aivotreeni ei tehosta varhaisia matemaattisia perustaitoja

Aivotreeni ei paranna puutteellisia matematiikan perustaitoja. Näin todettiin tutkimuksessa, jossa tavoitteena oli selvittää syitä lasten välillä ilmeneviin suuriin eroihin matemaattisissa perustaidoissa sekä näiden taitojen tukemista.

Tutkimuksessa havaittiin, että varhaista matematiikan oppimista tehostavat matematiikan ydintaidot: tarkkaavuus ja muisti. Näitä tukemalla voisi olla mahdollista vaikuttaa varhain ilmeneviin matematiikan ongelmiin.

Lue lisää:

Blakey, E. ym. (2020). The Role of Executive Functions in Socioeconomic Attainment Gaps: Results From a Randomized Controlled Trial. Child Development. https://doi.org/10.1111/cdev.13358