KOMO-menetelmän kehittämistyön yhteydessä tehdyn taustatietokyselyn tulosten mukaan yliopisto-opiskelijat raportoivat oppimisvaikeuksia alle puolet siitä mitä ammattikorkeakouluopiskelijat ja vain kolmasosan siitä mitä lukiolaiset. Kyselyn tulosten mukaan yli puolet nuorista opiskelijoista ilmoittaa, että heillä on joko diagnosoitu mielenterveyden häiriö tai oma epäily siitä. Aiemmissa selvityksissä on todettu koronapandemian vaikutusten heijastuvan erityisesti nuorten opiskelijoiden hyvinvointiin.
Suurin osa toisen asteen opiskelijoista arvioi pandemian vaikuttavan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut selvityksen koronan vaikutuksista toisen asteen koulutukseen. Selvityksessä arvioitiin myös opiskelijoiden hyvinvointia pandemian ja etäopetuksen aikana. Selvityksen mukaan lukiolaisista ja ammattikoululaisista lähes kaikki arvioivat, että koronapandemia on heikentänyt opinnoissa jaksamista sekä hyvinvointia joko hieman tai selkeästi. Samoin yksimielisiä oltiin siitä, että pandemialla on ollut negatiiviset vaikutukset yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Ammattikoululaisilla raportoitiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä ongelmia myös puutteellisten digitaitojen vuoksi. Pandemian negatiiviset vaikutukset jaksamisessa ja hyvinvoinnissa näkyivät etenkin niillä toisen asteen opiskelijoilla, joilla oli jo ennestään oppimisvaikeuksia tai puutteita opiskeluvalmiuksissa sekä elämähallintaan liittyviä ongelmia. Ongelmat kasaantuivat myös nuorille, joilla oli mielenterveydenongelmia ja lisäksi heille, joilla oli yksinäisyyttä ja vähän sosiaalisia kontakteja jo ennen korona-aikaa.
Myös korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Vuonna 2021 toteutetussa Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointi kyselyssä (KOTT) selvisi joka kolmannen opiskelijan kärsivän masennus- ja ahdistusoireista. Tutkimuksessa ilmenee opintojen kuormittavuuden ja stressin lisääntyneen huomattavasti koronan vaikutuksesta. Kyselystä ilmeni, että jopa lähes kolmannes opiskelijoista pelkäsi, ettei suoriudu lukuvuodesta. THL:n mukaan juuri kuormittavuuden sekä yhteisöllisyyden puutteen on arvioitu vaikuttaneen korkeakouluopiskelijoiden kokemiin masennus- ja ahdistusoireisiin.
KOMO-kysely puheeksi ottamisen ja tunnistamisen työvälineenä
KOMO-kyselymenetelmä on Kuntoutussäätiön kehittämä menetelmä, jonka tarkoituksena on toimia puheeksi oton välineenä ja seulontamenetelmänä oppimisvaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa. Kuntoutussäätiö tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutin kanssa. Osana tätä yhteistyötä me kuntoutuksen ohjaajaopiskelijat olemme päässeet mukaan KOMO-kyselyn kehittämistä koskevaan projektiin. Projektiryhmämme koostuu neljästä toisen vuoden kuntoutuksen ohjaajaopiskelijasta. Olemme erityisen kiinnostuneita sosiaalisesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta ja koemme, että projektin aihepiiri koskettaa molempia näistä olennaisella tavalla. On tärkeää, että jokaisella nuorella ja aikuisellakin olisi mahdollisuus toteuttaa itseään ja tulla osalliseksi opiskelu- ja työelämässä todellisten kykyjensä mukaisesti.
Projektiryhmämme toteuttaman osan tarkoituksena oli analysoida ja vertailla kolmea eri kyselyaineistoa (130 vastaajaa), jotka oli toteutettu KOMO-kyselymenetelmällä ja siihen liittyvällä taustakyselyllä. Projektin käytettävissä oli kaksi vuonna 2022 lukio- ja yliopisto-opiskelijoilta kerättyä aineistoa. Lisäksi projektiryhmämme keräsi yhden kyselyaineiston AMK-opiskelijoilta.
Vuoden 2022 alussa toteutetun KOMO-menetelmän kehittämistyön yhteydessä tehdystä taustatietokyselystä saadut tiedot antavat viitteitä opiskelijoiden ahdingon syvenemisestä
Kyselyiden tulokset kokonaisuutena herättivät huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista. Erityisesti aikuisuuden kynnyksellä olevien ja sen juuri ylittäneiden nuorten vastauksissa korostuivat mielenterveyden koetut ongelmat. Mielenterveyden haasteet nousivat voimakkaimmin esiin lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, joissa vastaajien keski-iät olivat 17 ja 23 vuotta. Sen sijaan keski-iältään selvästi vanhempien (34 vuotta) ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmat näyttäytyvät kyselyn perusteella vähäisimmiltä.
Oppimisvaikeuskysymysten tuloksia tarkastellessa selvimmin esille nousee yliopisto-opiskelijoiden muita ryhmiä selvästi vähäisemmät oppimisvaikeudet sekä itse ilmoitettujen diagnoosien että omaan epäilyyn perustuvien arvioiden osalta. Tämä viittaa siihen, että oppimisvaikeuksilla on merkitystä koulutusasteen valinnassa. Näiden tulosten valossa näyttää siltä, ettei oppimisvaikeuksista kärsivät hakeudu tai pääse juurikaan yliopistokoulutukseen.
KOMO-menetelmän avulla saaduissa tuloksissa korostuvat erityisesti lukiolaisten raportoimat oppimisvaikeuksiin ja mielenterveyshäiriöihin liittyvät oireet
KOMO-menetelmällä saatujen kyselytulosten perusteella lukiolaisten oppimisvaikeuksista kertovat pisteet olivat keskiarvoisesti lähes puolta suuremmat kuin yliopisto-opiskelijoilla. Mielenterveyspisteiden osalta lukiolaisten pisteet olivat keskiarvoisesti reilut 50 % korkeammat kuin yliopisto ja AMK-opiskelijoiden pisteet. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä.
Koronapandemian vaikutukset erityisesti nuoriin huomattavia
Tilannehuoneen elokuussa 2021 julkaisemassa raportissa on tarkasteltu eri ikäisten mielenterveyshäiriöihin liittyviä perusterveydenhuollon käyntejä korona-aikana. Raportin mukaan 19–29-vuotiaiden mielenterveysongelmiin liittyvät käynnit ovat lisääntyneet vuosien 2020 ja 2021 aikana, kun taas 30–65-vuotiailla ei havaittu eroa käynneissä aikaan ennen koronapandemiaa. Tuloksissa näkyy 19–29-vuotiaiden käyttävän perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita kaiken kaikkiaan enemmän, kuin tätä vanhempien. Tämä tukee havaintojamme KOMO-menetelmän avulla saaduista tuloksista, joissa havaittiin, että mielenterveysosion pisteet painottuivat nuorempiin vastaajiin. Pohdimmekin, mistä tämä johtuu ja löytyykö tälle ilmiölle selitys esimerkiksi siitä, että vanhemmilla opiskelijoilla on nuorempia enemmän mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kuten oma perhe, vakaampi taloudellinen tilanne ja kertynyt elämänkokemus.
Pandemian aikaiset rajoitustoimenpiteet ja uudenlainen arki ovat voineet vaikeuttaa oppimisvaikeuksien tunnistamista, avun ja tuen hakemista ja sen saamista. Vaikeuksiin liittyvä vertaistuki on saattanut myös jäädä puuttumaan, kun opiskelijoiden välinen yhteisöllisyys on vähentynyt. Aron, Elorannan, Parhialan ja Torpan (2020) mukaan nuoruusiässä saadulla tuella tai sen puutteella voi olla ratkaiseva merkitys nuoren itsetunnon kehitykseen ja mielenterveyteen sekä sijoittumiseen opiskelu- ja työelämässä.
Oppimisvaikeuksien ja mielenterveysongelmien mahdollisimman varhaisen tunnistamisen ja tuen lisäksi näkisimme, että olisi tarpeellista seurata tulevaisuudessa ilmeneviä kehityssuuntia uusimalla toteutetun kaltainen kyselytutkimus myöhemmin. Tällöin voisi olla mahdollista tehdä johtopäätöksiä pandemian vaikutuksista sen jälkeisessä ajassa. Tosin pandemian väistyessä on ilmaantunut uusia hyvinvointiamme vaarantavia tekijöitä, kuten Ukrainan sodan tuoma epävarmuus turvallisuuden ja vakauden kokemuksissamme.
Kuntoutuspäivät 2022 kehitysideoiden Leijonan luolassa (työryhmä 3) kuntoutuksen opiskelijat esittelevät kokeilukulttuurin hengessä luotuja, kuntoutukseen liittyviä uusia ratkaisuja. Leijonan luolassa ryhmämme pitchaa KOMO-kyselyn kehittämiseen liittyvää projektiamme ja tuomarit esittävät kommentteja ja kysymyksiä. Tutustu Kuntoutuspäivien ohjelmaan!
Kirjoittajat
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaajaopiskelijat Mirka Potoinen, Mari Peltonen, Satu Pasanen ja Petra Pakarinen.
Lähteet
Koronapandemia ja mielenterveyserot eri sosioekonomisissa ryhmissä – Helsinki GSE
Koronan vaikutukset toisen asteen koulutukseen - owalgroup.com
Kielikukko 3/2020 - finrainfo.fi
