Kuntoutus
Kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on ihmisten parempi toimintakyky työssä ja arkielämässä.
Kuntoutuksen tavoite on vahvistaa yksilön omia selviytymiskeinoja ja edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia muiden kanssa. Kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista.
Suomessa kuntoutus on hajautunut monen eri toimijan vastuulle. Kuntoutusta järjestävät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, työeläkelaitokset ja vakuutuslaitokset, työhallinto ja opetustoimi.
Erityisopetuksen on katsottu paljolti vastaavan oppimisvaikeuksiin liittyvästä tuen ja kuntoutuksen tarpeesta perusopetuksessa ja toisella asteella. Sen sijaan aikuisten kehitykselliset luki- ja muut oppimisvaikeudet oikeuttavat harvoin yksinään yhteiskunnan tarjoamaan kuntoutukseen.
Neuvoja ja ohjeita kuntoutusvaihtoehdoista ja kuntoutuksen hakemisesta saa muun muassa:
- Terveyskeskuksesta
- Kelan toimistosta
- Työterveyshuollosta
- Omalta työeläkevakuuttajalta
- Työvoimatoimistosta
Erityisopetus
Erityisopetus on oppilaitoksen antamaa kuntoutusta.
Erityistä tukea annetaan peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa niille oppilaille, jotka vammaisuuden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön, oppimisvaikeuden tai muun syyn perusteella tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyitä tai tukitoimia. Periaatteena on siis, että koulujärjestelmässä kuntoutus sisältyy oppilaitoksen opetustoimintaan.
Mitä erityisopetus on?
Erityisopetus on ensisijaisesti opiskelun tukea, joka kohdistuu oppimisen taitoihin ja strategioihin, omien oppimistapojen löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia.
Erityisopetuksessa pyritään löytämään opiskelijan kanssa yksilöllisiä opiskelutapoja ja tuetaan tavoitteiden asettamista oppimisen onnistumiseksi. Kehittämällä oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistamalla sosiaalisia taitoja tuetaan opiskelijan myönteistä käsitystä itsestä.
Erityistä tukea ovat myös opintoihin liittyvät erityisjärjestelyt kuten esimerkiksi lisäajan saaminen tentteihin ja kokeen suorittamistavan valinta.
Erityisopetuksen järjestäminen
Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja joissakin lukioissa erityisopetusta järjestetään kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille tehdään tarvittaessa yksilöllinen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOPS, HOJKS). Siinä sovitaan oppimääristä, opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemista tukipalveluista ja apuvälineistä.
Toisen asteen opinnoissa opiskelijalla itsellään on suuri vastuu opiskelun sujumisesta ja oppimisesta. Opiskelun tukena toimii ryhmänohjaaja, lähes kaikissa oppilaitoksissa opintojen ohjaaja ja joissakin erityisopettaja ja psykologi. Heidän roolinsa opintojen onnistumisen tukena on korostunut kurssimuotoisen opiskelun myötä.
Opiskelijahuoltotyöryhmän rooli erityisopetuksessa
Opiskelijan hyvinvoinnin tueksi lähes kaikissa oppilaitoksissa toimii myös opiskelijahuoltoryhmä. Se koostuu moniammatillisesti koulun, terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaisista. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja kuraattori, jotka tarvittaessa ohjaavat ja toimivat yhdyshenkilöinä myös oppilaitoksen ulkopuolisiin palveluihin.
Oppilashuoltotyötä tekevät kaikki kouluyhteisön työntekijät osana omaa perustyötään. Oppilashuoltotyön tarkoituksena on tukea oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä sekä tarjota tukea ja ohjausta koulunkäynnissä. Keskeistä on turvallisen opiskeluympäristön luominen, koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäiseminen ja jo ilmenneiden ongelmien ratkaiseminen. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatinvalinnanohjaukseen ja sopivan työ- tai jatko-opiskelupaikan löytämiseen.
Oppimisongelmien ja erityisesti lukivaikeuksien mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi kunnissa järjestetään seulontatestejä ja tarvittaessa yksilötestausta.
Neuropsykologinen kuntoutus ja ohjaus
Neuropsykologista kuntoutusta tarjotaan erilaisten neurologisten vammojen ja sairauksien sekä kehityksellisten vaikeuksien, kuten oppimisvaikeuksien tai tarkkaavuushäiriön, yhteydessä.
Kuntoutuksen tavoitteena on lievittää aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen vaikeuksia. Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen sekä tuetaan valmiuksia opiskeluun ja työntekoon.
Kuntoutuksessa voidaan keskittyä joko suoraan vaikeuksia tuottavien ongelma-alueiden harjoittamiseen tai omien selviytymiskeinojen vahvistamiseen. Esimerkiksi oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa voidaan keskittyä lukemistarkkuuden tai -nopeuden parantamiseen, muistitekniikoiden opetteluun tai yleisempien oppimista tukevien selviytymiskeinojen löytämiseen.
Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus voidaan korvata anomuksesta terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen rahoista tai ostopalvelumäärärahojen kautta tai Kelan kuntoutusrahoista. Kuntoutuksen voi saada myös vakuutusyhtiön maksamana tapaturman aiheuttaman vamman ollessa kyseessä.
Ennen kuntoutusta tulee olla tehtynä neuropsykologinen tutkimus, jossa ongelmien laatu on selvitetty ja kuntoutustarve tunnistettu.
Neuropsykologi voi antaa myös ohjausta. Ohjaus on kuntoutusta lyhytkestoisempaa, jolloin myös tavoitteet ovat rajatumpia, kuin varsinaisessa kuntoutuksessa.
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan tukea työelämässä pysymistä ja työelämään pääsyä sekä työssä selviytymistä.
Ammatillinen kuntoutus voi olla ammatinvalinnanohjausta, perus-, jatko- tai ammatillista koulutusta, kuntoutustutkimusta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhön valmennusta, työvoimaneuvontaa ja työhön sijoitusta, elinkeinotukea sekä työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä ja työolosuhteiden järjestelytukea. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, työhallinto, Kela ja vakuutuslaitokset.
Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat kiinnittyneet työelämään ja joille on siten kertynyt eläkettä. Työhallinto järjestää ammatillista kuntoutusta omille asiakkailleen ja Kela niille, jotka eivät saa kuntoutusta muualta. Vakuutusyhtiöt taas järjestävät ammattitauteihin ja tapaturmiin liittyvää ammatillista kuntoutusta.
Kela voi velvollisuudekseen säädetyn kuntoutuksen lisäksi järjestää myös muuta niin sanottua harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta, kuten esimerkiksi ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta (Aslak-kurssit) sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.
Oppimisvaikeuksien kuntoutuspalveluina usein käytettyjä palveluita on esimerkiksi ammatinvalinnanohjaus, jonka yhteydessä saatetaan myös maksaa neuropsykologisia tutkimuksia oppimisvaikeuden toteamiseksi ja sen laadun ja vaikeusasteen määrittelemiseksi.
Ryhmämuotoinen kuntoutus
Oppimisvaikeuksiin on tarjolla myös ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa voidaan hyödyntää asiantuntijan ohjausta sekä vertaistukea. Ryhmämuotoista kuntoutusta tarjoaa tällä hetkellä ainakin Kuntoutussäätiö STEA:n tukemana.
Kuntoutussäätiön ryhmäkuntoutus on suunnattu nuorille ja aikuisille, joilla mielenterveyden ongelmat tai oppimisen vaikeudet haittaavat opiskelussa tai työssä selviytymistä. Voit lukea lisää täältä.
Jos haluat mukaan ryhmään, ota yhteyttä:
oppimisentuki@kuntoutussaatio.fi
Minna Parkkila, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 781 3112
Johanna Stenberg, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi, puh. 044 781 3186
