Oppimisvaikeudet

Yleistä

Oppimisvaikeus tarkoittaa aivojen poikkeavasta kehityksestä johtuvaa, muihin taitoihin nähden korostunutta heikkoutta tietyllä taitoalueella. Oppimisvaikeus johtuu aivojen poikkeavasta kehityksestä eli vaikeudet eivät johdu esimerkiksi aistivammasta, sairaudesta tai opetuksen tai harjoittelun puutteesta.

Oppimisvaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä. Oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, mutta ne voivat ilmetä samassakin perheessä monella eri tavalla.

Oppimisvaikeus voi olla hyvin kapea-alainen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva. Eri oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus, matematiikan vaikeus, hahmottamisvaikeus ja motorinen vaikeus. Näitä kuvataan tarkemmin alempana.

Samalla henkilöllä voi esiintyä useampia oppimisvaikeuksia samanaikaisesti. Tämä on eri asia kuin laaja-alainen oppimisvaikeus, josta kerrotaan tarkemmin alempana.

Monet muut neurokehitykselliset poikkeavuudet, kuten ADHD tai autismi, näkyvät myös oppimisessa. Oppimisen vaikeuksia voi myös esiintyä muista kuin neurokehityksellisistä syistä. Ongelmien taustalla voi olla esimerkiksi aivosairaus tai -vamma tai hankalaelämäntilanne. Monet mielenterveyden häiriöt ja oireet vaikuttavat oppimiskykyyn.

‍

Lukivaikeus

Lukivaikeus tarkoittaa aivoperäistä vaikeutta käsitellä kirjallista tietoa eli lukea ja kirjoittaa. Lukivaikeuden vuoksi lukemaan oppiminen on lapsena tavallista hitaampaa ja vaatii enemmän harjoittelua. Joillakin lukivaikeus jatkuu aikuisuuteen näkyen esimerkiksi lukemisen hitautena, välttelynä ja vieraiden kielten oppimisen vaikeuksina.

Lukivaikeus voi eri ihmisillä näyttää hyvin erilaiselta. Toisilla vaikeudet painottuvat lukunopeuteen, toisilla oikeinkirjoituksen vaikeuksiin. Usein taustalla on vaikeutta yhdistää kirjaimia mielessä niitä vastaaviin äänteisiin, mikä tavallisesti alkaa ensimmäisten luokkien aikana sujua automaattisesti. Joillakin keskeisin ongelma on luetun ymmärtämisessä, joka toisilla taas sujuu täysin ongelmitta.

Aikuisuuteen mennessä suomenkieliset ja Suomessa koulun käyneet henkilöt yleensä lukevat ja kirjoittavat varsin sujuvasti. Mahdolliset ongelmat näkyvät tällöin erityisesti hitautena kirjallisissa töissä sekä vaikeuksina muun muassa vieraiden kielten oppimisessa. Itselle sopivien oppimistapojen ja tekniikoiden tunteminen on opinnoissa ja työelämässä pärjäämisen kannalta avainasemassa.

Lukivaikeus ja työmuisti

Lukivaikeuteen liittyy usein myös ongelmia muistamisessa. Erityisesti kielellinen lyhytkestoinen muisti toimii yleensä tavanomaista heikommin. Tämä voi heikentää kykyä pitää mielessä suullisia ohjeita ja mutkikkaita ajatuskokonaisuuksia.

Työmuistin rajoittuneisuus voi näkyä vaikeuksina ongelmanratkaisussa, jolloin on pystyttävä pitämään mielessä tehtävään liittyviä asioita samalla kun työstää ratkaisua.

Kapea työmuisti voi vaikuttaa myös luetun ymmärtämiseen. Lukiessa tulisi pitää mielessä luetun tekstin koko sisältö, juuri meneillään oleva kappale ja parhaillaan luettavan lauseen ja sanan merkitys.

Kielellisen muistin vaikeudet lisäävät osaltaan lukivaikeuteen liittyviä ongelmia vieraiden kielten oppimisessa.

Lukivaikeuden tausta

Lukivaikeus on alkuperältään neurobiologinen. Se on usein perinnöllinen, eli alttius lukivaikeuteen on olemassa aivoissa jo syntymästä lähtien.

Lukivaikeuden ensimmäiset piirteet voivat ilmetä jo pienillä vauvoilla äänteiden erottelun epätarkkuutena. Tämä puolestaan voi vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen.

Lukivaikeuden tunnistuslista

Tietoa lukemisen harjoitteluun ja suunnitteluun: Oppimisen taidot – hyviä vinkkejä! Lukeminen

Vinkkejä luetun ymmärtämisen tueksi: Oppimisen taidot- hyviä vinkkejä! Luetun ymmärtäminen

Vinkkejä kirjoittamisen tueksi: Oppimisen taidot – hyviä vinkkejä! Kirjoittaminen

Matematiikan vaikeus

‍Matematiikan vaikeus ilmenee matematiikan oppiaineessa ja kaikilla elämän osa-alueilla, joissa matematiikkaa tarvitaan. Lisäksi moni kokee matematiikkaan liittyvää ahdistusta.

Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia (F81.2) on lääketieteellinen diagnoosi. Dyskalkulia tarkoittaa matematiikan erityistä oppimisvaikeutta, joka on taustaltaan neurobiologinen kehityshäiriö. Dyskalkuliassa vaikeudet matematiikassa ovat merkittäviä ja ne ilmenevät jo peruslaskutaidoissa eli yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuissa. Kaikenlainen numeroihin ja lukumääriin perustuva tiedon käsittely voi olla haastavaa. Dyskalkuliaa esiintyy noin 5–7 prosentilla ihmisistä.

Matematiikan vaikeuksien taustalla on monia syitä. Monella vaikeudet ovat lievempiä kuin dyskalkuliassa, mutta ne vaikuttavat merkittävästi opiskeluun ja arkielämään. Heikko osaaminen matematiikassa voi liittyä numeraalisten taitojen lisäksi esimerkiksi muistin toimintaan, keskittymiseen tai kielellisiin tekijöihin. Heikkoa osaamista matematiikassa on noin 10–15 prosentilla ihmisistä.

Vinkkejä matematiikan oppimisvaikeuden tueksi: Opiskelutaidot – hyviä vinkkejä! Matematiikka

Hahmotusvaikeus

Hahmotusvaikeuksissa kyse voi olla esimerkiksi:

• avaruudellisten suhteiden tai suuntien arvioinnin hankaluudesta
• vaikeudesta arvioida etäisyyksiä tai nopeuksia
• vaikeudesta hahmottaa osista kokonaisuutta
• esineiden tunnistamisen ja löytämisen haasteista
• yksityiskohtien havaitsemisen ja erottelun vaikeuksista
• vaikeuksista kuvallisessa ajattelussa tai muistamisessa

Hahmotusvaikeuksista käytetään myös nimitystä hahmotushäiriö.

Käytännössä esimerkiksi karttojen lukeminen, reittien löytäminen ja oppiminen tai laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen voi olla hankalaa. Myös rakennuspiirustusten, kaavojen tai geometrian hahmottaminen voi olla vaikeaa. Samoin esimerkiksi ajan hahmottamisessa saattaa ilmetä ongelmia.

Hahmotusvaikeuksiin liittyy hyvin usein myös matematiikan vaikeuksia. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen taitoja ja jo pelkästään esimerkiksi jakokulmaan lukujen sijoittelu edellyttää hahmotuskykyä. Myös lukukäsitteen ja suuruusluokkien mieltäminen voi olla hankalaa.

Henkilöillä, joilla on hahmotusvaikeuksia, voi ilmetä myös aikajatkumoiden ja syy-seuraussuhteiden mieltämisen vaikeutta ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeutta.

Suuri osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on ei-kielellistä, ja hahmotusvaikeudet voivat toisinaan haitata myös sanattoman viestinnän  tulkintaa.

Hahmottamisen vaikeuksiin erikoistuneen Hahku.fi-palvelun toimijat luokittelevat hahmottamisen vaikeuksia neljään osa-alueeseen, mikä on yksi havainnollinen tapa mieltää erilaisten hahmotusvaikeuksien luonnetta. Mallissa huomioidaan, onko mielessä käsiteltävä asia pienessä vai suuressa mittakaavassa sekä onko se muuttumaton vai muuttuva. Alla on lainaus Hahku.fi-sivustolta:

• Löydä ja tunnista: yksi muuttumaton kohde (esim. avaimien löytäminen)
• Muokkaa ja kokoa: yksi muuttuva kohde (esim. palapelin kokoaminen)
• Sijoita ja suhteuta: useamman kohteen välinen muuttumaton suhde (esim. taulun sijoittaminen seinälle)
• Liiku ja suunnista: useamman kohteen välinen muuttuva suhde (esim. muiden ihmisten seassa liikkuminen kaupungilla)

Hahmotusvaikeuksista löytyy lisätietoa www.hahku.fi sivustolta. Katso esimerkiksi Usein kysytyt kysymykset tai Oppitunti hahmotushäiriöistä.

Hahmotusvaikeuksien määritelmä Räsänen, Ylönen & Talvinen (2019):

”Hahmotushäiriöillä tarkoitetaan sellaisia ajattelutoimintojen vaikeuksia, joissa aistihavainnosta ei pystytä muodostamaan kohteen tunnistamisen, käsittelyn tai asioiden välisten sijainti-, etäisyys-, tai liikesuhteiden ymmärtämisen kannalta mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa.”

Räsänen, P., Ylönen, S. & Talvinen, A. 2019. Hahmotusvaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.–K. Lerkkanen & T. Siiskonen (toim.). Oppimisen vaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.

Muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia

Kehityksellinen kielihäiriö

Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielelliset taidot kehittyvät tavallista hitaammin ja poikkeavalla tavalla. Kehityksellisestä kielihäiriöstä on aiemmin käytetty termejä kielellinen erityisvaikeus ja dysfasia.

Vaikeuksia voi olla puheen ääntämisessä ja lauserakenteissa sekä yleisesti puheen sujuvuudessa. Ongelmia voi ilmetä puheen ymmärtämisessä, sanojen mieleen palauttamisessa, taivutusmuotojen ja käsitteiden käyttämisessä sekä asioiden nimeämisessä.

Kehityksellinen kielihäiriö lisää lukivaikeuden riskiä. Lievemmissä tapauksissa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvät vaikeudet saattavat tulla selvästi ilmi vasta kouluoppimisessa. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien ohella voi ilmetä muun muassa abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeutta.

Nuoruus- ja aikuisiässä kehityksellinen kielihäiriö voi ilmetä edelleen myös kielellisen tuottamisen ja puheen ymmärtämisen vaikeutena. Voi esiintyä sanojen löytämisvaikeutta ja poikkeavia lauserakenteita. Ymmärtämisen vaikeudet voivat ilmetä sekä kuullun että luetun ymmärtämisen alueilla. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn.

Laaja-alainen oppimisvaikeus

Laaja-alainen oppimisvaikeus  tarkoittaa yleisen kognitiivisen kapasiteetin eli päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkoudesta johtuvia vaikeuksia selviytyä arjen, opintojen tai työelämän vaatimuksista. Oppimisen vaikeudet ovat tällöin laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella. Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa toimintakyvyn rajoitukset ovat kuitenkin lievempiä kuin kehitysvammaisuudessa.

Laaja-alainen oppimisvaikeus todetaan psykologin tutkimuksissa, kun havaitaan keskimääräistä heikompi yleinen kognitiivinen suoritustaso sekä selviä vaikeuksia arjen suoriutumisessa. Laaja-alaiselle oppimisvaikeudelle ei ole omaa diagnoosia, mutta terveydenhuollossa saatetaan käyttää sitä kuvaamaan esimerkiksi diagnooseja monimuotoinen kehityshäiriö, monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö tai muu oppimiskyvyn häiriö.

Kehitysvammaisuus

Kehitysvammaisuus tarkoittaa huomattavasta yleisen kognitiivisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia arjessa ja omatoimisuudessa. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy  korostuneesti tietyllä taitoalueella.

Autismikirjon piirteet

Autismikirjolla olevalla henkilöllä on poikkeava tapa havainnoida,  käsitellä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Piirteet vaihtelevat suuresti ja  voivat muuttua iän myötä. Vaikeuksia oppimiseen voivat aiheuttaa esimerkiksi  aistiympäristön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kuormittavuus sekä vaikeudet  toiminnanohjauksessa ja itsesäätelyssä.

Keskittymisvaikeudet ja ADHD

Oppimisvaikeuksiin liittyy usein keskittymisvaikeuksia. Ne voivat näkyä esimerkiksi vaikeutena kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavuutta sekä haasteina oppimisen suunnittelussa, jäsentämisessä ja tehtävien loppuun saattamisessa.

Voi olla vaikeaa tunnistaa ja huomata oleellisimmat asiat tai keskittyä yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja hypellä tehtävästä toiseen. Ympäristön häiriötekijät voivat kaapata herkästi huomion ja vaikeuttaa oppimista entisestään. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa, ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja asioiden viimeisteleminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD tarkoittaa poikkeavaa tapaa säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia. ADHD voi vaikuttaa oppimiseen esimerkiksi keskittymisen ylläpitämisen, vireystilan säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksien myötä. Myös impulsiivisuus ja voimakkaat tunnekokemukset voivat haastaa oppimista. Taustalla on biologisia tekijöitä, jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin.