Muistin toiminta

Jos keskittyminen muistettavaan asiaan ei ole kohdallaan, mieleen painaminen on vaikeaa. Myös masentuneena muisti toimii usein heikommin.

Muistia jaotellaan monella tavalla. Yksi luokitteluperuste on keston mukaan, jolloin puhutaan lyhyt- ja pitkäkestoisesta muistista. Lyhytkestoisella muistilla tarkoitetaan muistivarastoa, jossa muistettava aines säilytetään vain hetkellisesti. Asioiden aktiivista käsittelyä lyhytkestoisessa muistissa puolestaan kutsutaan työmuistiksi. Jos asia on mielessä vielä viikon kuluttua oppimistilanteesta, se on tallentunut pitkäkestoiseen muistiin.

Miten muisti toimii?

Muistijälki syntyy, kun hermosolut verkostoituvat uusilla tavoilla ja aivoissa tapahtuu sitä kautta pysyviä muutoksia. Muistaminen ja oppiminen ovat siis hermoston uudelleen järjestäytymistä.

Muistijäljen syntymiseksi eli tiedon tallentumiseksi säilömuistiin on muistettavaa asiaa käsiteltävä riittävän perusteellisesti, jotta yhteydet hermosolujen välillä muodostuvat ja vahvistuvat. Myös uuden asian liittäminen mielessään tuttuun, hyvin muistettuun asiaan tai mielikuvaan auttaa uudenkin asian muistamisessa.

Mieleen painamisen ja mielessä säilyttämisen lisäksi muistitoimintoihin kuuluu myös muistista haku. Tällöin haluttu asia haetaan pitkäkestoisesta muistista eli säilömuistista työmuistiin, ajattelun kohteeksi. Muistista haku on aktiivinen prosessi, joka on altis virheille niin kuin muistamisen muutkin osavaiheet. Mieleen painamisessa ja muistista haussa voivat auttaa erilaiset muistisäännöt.