Tuntuuko kielten opiskelu vaikealta?
Vaikeudet kielten oppimisessa voivat liittyä lukivaikeuteen tai muuhun oppimisvaikeuteen. Aikuisten oppimisvaikeuksia ei ole aina tunnistettu kouluaikoina. Oppimisvaikeuksien tunnistamisen apuna voi käyttää esimerkiksi siihen kehitettyä oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa.
Lukivaikeuden yhteydessä on tyypillistä, että myös vieraan kielen oppiminen on hankalaa. Joskus lukivaikeus ei näy omalla äidinkielellä, vaan heijastuu vieraiden kielten vaikeuksiin. Lukivaikeuden ohella myös muut syyt voivat vaikuttaa kieltenoppimiseen. Vieraiden kielten vaikeuksiin voi liittyä jännitystä ja ahdistuneisuutta, mikä voi olla seurausta opinnoissa koetuista vaikeuksista.
Opiskelutaidot ja monipuoliset tekniikat auttavat
Hyviä keinoja ovat vieraskielisen tekstin lukeminen ääneen ja erilaiset muistitekniikat. Jokaista itselle vierasta sanaa ei tarvitse katsoa sanakirjasta, jos merkityksen pystyy päättelemään sen asiayhteydestä. Usein toistuvat vaikeat sanat kannattaa kirjoittaa itselle muistiin.
Kielten opiskelussa kannattaa suosia aina useampaa kuin yhtä keinoa. Kieleen voi tutustua monin tavoin pelkän koulumaisen opiskelun lisäksi, esimerkiksi musiikkia kuuntelemalla, pelaamalla pelejä, äänikirjojen avulla tai lukemalla lehtiä. Monet oppivat parhaiten kieliä käytännön tilanteissa ja toiminnan yhteydessä, esimerkiksi matkustaessaan tai oleskellessaan ulkomailla. Uskallus käyttää rohkeasti kieltä vaikeuksista huolimatta, muististrategiat, vieraskieliset kirjat ja elokuvat sekä oleskelu ulkomailla ovat olleet monelle keino oppia kieltä vaikeuksista huolimatta.
Toisaalta osalle erityisesti oppimisvaikeuksia kokeville kielen opiskelun alkuvaiheessa esimerkiksi pelkästään kuulonvarainen oppiminen voi olla vaikeaa. Lehden tai kirjan lukeminen taas voi olla hidasta ja työlästä eikä uudet sanat aina jää päähän vain altistumalla niille mediassa tai ympäristössä. Tällöin voi olla tarpeen hyödyntää aktiivisempia opiskelustrategioita, kuten sanojen kirjoittamista ylös ja kyselemistä itseltään. Kaikkia aisteja kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi sanalistan oppimisessa tämä voi tarkoittaa vaikkapa sanan sanomista ääneen samalla, kun sen kirjoittaa paperille. Sanalistoja voi myös äänittää ja sanoja voi kysellä itseltään nauhalta.
Muista tauot ja uni
Tutkimuksissa on yleisesti ottaen havaittu oppimisen kannalta tehokkaaksi, että oppimista jaksottaa pitkälle aikavälille. Esimerkiksi tietyn asian opiskeleminen 15 minuuttia päivässä voi olla tehokkaampaa kuin pitkät opiskelusessiot harvakseltaan. Esimerkiksi sanalistaa kannattaa siis opetella kyselemällä se itseltään läpi edes kertaalleen useina eri päivinä pitkän harvoin tapahtuvan tankkauksen sijaan.
Unen aikana muistijäljet aivoissa vahvistuvat (eli konsolidoituvat) eli opittu tietoaines painuu pitkäkestoiseen muistiin. Tästä syystä nukkuminen on oppimisen kannalta tärkeää. Tätä voi tapahtua myös tauoilla oppimistuokioiden välissä ja siksi taukoja onkin tärkeää muistaa pitää. Tauoilla on hyvä tehdä jotakin ihan erilaista kuin opiskelu, esimerkiksi pitää pieni rauhoittumistuokio tai kävellä talon ympäri.
Oman osaamisen testaaminen oppimisen tukena
Toinen yleisesti tutkimuksissa tehokkaaksi havaittu oppimisstrategia on oman osaamisen testaaminen. Tarkalleen ottaen kyse ei ole yksittäisestä strategiasta, vaan opittua asiaa voi kokeilla hakea mielestään hyvin monin eri tavoin. Olennaista on, että testaamisen jälkeen oppija pystyy tarkistamaan vastauksensa ja korjaamaan sitä tarvittaessa.
Omaa osaamistaan voi testata vaikkapa flash cardseilla eli korteilla, joiden toisella puolella on kysymys ja toisella vastaus. Tarkoituksena on kysyä itseltään tai toiselta kysymys ja sitten tarkistaa vastaus kortin kääntöpuolelta. Tähän on olemassa myös sähköisiä tuökaluja, kuten Quizlet. Sähköisen työkalun voi rakentaa myös Exceliin. Excel -tiedostoon voi kirjata yhteen sarakkeeseen kysymykset ja seuraavaan vastaukset. Tämän jälkeen vastaus-sarakkeen fontin muutetaan taustan värisiksi eli yleensä valkoiseksi, jolloin vastaukset katoavat näkyvistä. Opiskelija voi näin kysyä itseltään kysymyksen, miettiä vastausta, ja sen jälkeen katsoa vastauksen vaihtamalla vastauksen värin takaisin mustaksi. Kysymyksiä voi värikoodata osaamisen mukaan esimerkiksi liikennevalojen värein. Näin seuraavalla kierroksella voi kysyä itseltään vain edelliskerralla epäonnistuneet kysymykset. Yhä useamman kysymyksen muuttuminen vihreäksi voi tuoda opiskeluun palkitsevuuden tunnetta.
Yksi oman osaamisen testaamisen muoto voi olla opitun asian selittäminen toiselle ihmiselle. Nykyisin vaihtoehtona on selittää opittu asia vaikkapa videolle, jolloin halutessaan videon voi jakaa kaverille vaikka sosiaalisen median välityksellä. Tällöin omaa oppimistaan joutuu työstämään aktiivisesti, mikä vahvistaa muistijälkeä. Osa on perustanut jopa sosiaalisen median tilejä tätä varten, kuten nk. studygrameja Instagramiin.
Opiskelu käsin vai sähköisiä työkaluja hyödyntäen?
Sähköisten oppimisvälineiden kanssa kannattaa tunnustella omia kokemuksiaan. Yleisesti ottaen käsin kirjoitetut asiat jäävät paremmin mieleen. Toisaalta sähköiset alustat voivat helpottaa opiskelua tai tuoda motivaatiota joillekin.
Kannattaa testata erilaisia työkaluja ja strategioita ja etsiä itselleen sopivimmat. Tätä tekstiä parhaillaan muokkaavalla psykologilla on itsellään lukivaikeus. Kielten ja erityisesti sanojen oppiminen on ollut erittäin työlästä. Toisaalta oppimaan oppimisen kokemus on ollut lopulta elämää mullistava. Parhaiten toimineita strategioita ovat olleet käsin kirjoittaminen, visuaaliset muistiinpanot ja käsitekartat, erilaiset käsin kirjoitetut sanalistat, erilaisten aistien hyödyntäminen, monipuoliset ja toisinaan hyvin luovat oppimisstrategiat, sekä tietysti fiksu opiskelun tauottaminen. Oppiminen on sujunut helpommin kynän ja paperin kanssa kuin tietokoneen näytöllä, missä teksti näyttää herkästi aina samalta eikä jätä yhtä vahvaa näön varaista mielikuvaa. Tietokoneella kirjoittaessa myös käden nk. kineettinen muistijälki jää uupumaan.
Sinulle parhaat strategiat löydät kokeilemalla itse.
Tee opiskelusta palkitsevaa
Opiskelemisessa alkuun voivat auttaa ulkoiset palkkiot. Esimerkiksi oppimisvaikeuksista lasta voi kannustaa lukemaan tarjoamalla jokaisesta luetusta kirjasta pienen palkkion. Kun lukeminen tätä kautta sujuvoituu, saattaa lapsi huomata, että lukeminen on itse asiassa mukavaa eikä ulkoista palkkiota enää tarvita. Pidemmän päälle oppimisesta olisi hyvä löytää palkitsevuus itsestään.
Kielten opiskelussa eräs olennainen tapa tuottaa palkitsevuutta, on oman kehittymisen seuranta. Tämä voi tapahtua edellä kuvatulla tavalla esimerkiksi siten, että sanalistan värikoodaus viestii oppimisesta. Jos sanoja kirjoittaa käsin, voi sanalistan perään merkitä esimerkiksi pallon, jos sanaa ei osannut ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella pallon voi raksia yli, jos sanan on osannut. Jäljelle jääneet sanat voi kirjoittaa uudeksi listaksi. Listojen lyhentyminen voi tuottaa palkitsevuuden tunnetta. Toisaalta myös ihan vain vaikkapa muistiinpanojen ja käsitekarttojen kertyminen vihkoon voi tuottaatunteen edistymisestä. Erityisen vaikeita asioita voi listata itselleen ja yliviivata sitä mukaan, kun ne on kerrannut tai ne eivät enää tunnu vaikeilta. Useinhan juuri kaikista vaikeimmissa asioissa on suurin oppimispotentiaali, eli niitä kannattaa erityisesti opiskella.
Opettajalle ja ohjaajalle vinkkejä opetuksen tueksi
Yleisiä huomioita opetuksesta
Oppimisvaikeuksien ottaminen puheeksi on syytä tehdä henkilökohtaisesti ja hienovaraisesti omien havaintojen pohjalta. Samalla voi kertoa, miten kielen opiskelua on mahdollista helpottaa ja millaisia keinoja on tarjolla. Erityisesti aikuisten oppimisvaikeudet ovat voineet jäädä tunnistamatta ja tukikeinot vähäisiksi, joten kuulluksi tuleminen ja tuen tarjoaminen on tärkeää.
Opettajan on hyvä muistuttaa opiskelijoita, että kaikki voivat oppia kieliä vaikeuksista huolimatta. Oppimisvaikeus on hidaste, ei este. Vaikka jonkin asian oppiminen voi tuntua mahdottomalta ja turhauttavalta, se ei välttämättä ole sitä. Oppimisvaikeutta isompi uhka oppimiselle on toisinaan uskomus, ettei oppiminen ole mahdollista. Oppimisvaikeudestakin huolimatta opiskelusta voi jopa oppia pitämään, kun itselle sopivat keinot löytyvät ja huomaa edistyvänsä. Elämässä voi päästä pitkälle ja kieliä voi oppia, vaikka oppiminen on tavallista työläämpää. Usein oppimaan oppiminen onkin elämässä tärkeämpää kuin lahjakkuus.
Opettajan on tärkeää kehua ja kannustaa opiskelijaa jo yrityksestä ja tehdystä työstä sekä yksilöllisestä kehityskaaresta eikä pelkästään lopputuloksesta muihin verrattuna. Moni oppimisvaikeuksista kärsivä joutuu tekemään tavallista enemmän töitä kielten oppimisen eteen. Yleistä ovat näin ollen turhautumisen kokemukset, kun ponnistelua ei nähdä ja lopputulosta verrataan muihin nopeammin oppiviin. Tämä voi johtaa jopa lannistumiseen ja luovuttamiseen. Vaikka virallinen arvostelu perustuisikin tietyin kriteerein lopputulokseen suhteessa muihin, arvostusta voi osoittaa sanallisesti oppilasta kannustaen. Yksilöllinen kehityskaari on syytä huomioida oppilaan motivoimisessa.
Monipuolinen opetus, sopivan kokoiset tavoitteet, oppimista tukeva ilmapiiri ja mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ennakointiin voivat helpottaa oppimista. Tuntia voi keventää pienillä ja helpoilla harjoituksilla. Jakson ja tunnin alussa on hyvä kertoa lyhyesti, mikä on tunnin tarkoitus, tavoite ja mitä tänä aikana on tarkoitus tehdä. Uutta asiaa opeteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että harjoitellaan vain yhtä asiaa kerrallaan. Käytännön tilanteisiin opeteltavan asian linkittäminen edistää motivoitumista ja opitun siirtämistä oppimistilanteiden ulkopuolelle. Esimerkiksi työelämässä ongelmia voivat tuottaa erilaiset asiakaspalvelutilanteet, puhelimeen vastaaminen, sähköpostien kirjoittaminen tai itsensä esittely vieraalla kielellä.
Vinkit opetuksen ja oppimisen tueksi
Sosiaalinen kielitaito
- Erilaiset esittelyt itsestä/toisista, omasta elämästä
- Erilaiset roolileikit – kuvista kertominen – tilanteet – valmiit repliikit
- Improvisaatio – valokuvaus/videokuvaus – Facebook – luokan seinä
- Tekemällä oppiminen – ruoka, maalaus
- Toiselle jonkin asian opettaminen
- Ääntämisen vahvistaminen > äänteiden tunnistaminen
- Nonverbaalinen kommunikaatio – puheelle altistaminen, arkikieli ja sen merkitys, läpi käsien katsominen
- Retket ja pelit
- Mininäytelmät, joihin oppilaat kirjoittavat itse ainakin osan repliikeistään
Kielioppi
- Doodling (piirustelu), lupa jäsentää töhertelemällä
- Käsitekartat. Käsitekartan voi tehdä isolle A3 paperille ja sitä voi täydentää ja jäsennellä väreillä ja merkinnöillä. Käsitekartan voi halutessaan laittaa seinälle ja kysellä itsellään sen sisältöjä ohikulkiessaan.
- Lorut/riimit, laulut
- Hassut muistisäännöt
- Piirtäminen
- Värien käyttö
- Konkreettisesti esineitä käyttämällä esim. datiivi ja objektipronominit
- Oman ruumiin käyttäminen esim. sanajärjestyksen harjoittelussa
- Pelit ja kilpailut: ristinolla oikeilla ilmaisuilla tai lautapeli, jossa saa edetä jos osaa oikean muodon
- Vuorotellen "kuulusteleminen"
- Värikkäät ja visuaaliset muistiinpanot
Kirjoittaminen
- Avoimeksi jääneen tarinan jatkon kirjoittaminen
- Esimerkkejä lauseista
- Ryhmässä kirjoittaminen
- Opettaja soittaa musiikkia ja kirjoitetaan siitä esim. 50 sanaa/ lauseita
- Kirjoitetaan esim. 5 minuuttia ilman taukoa tai korjailuja tietystä aiheesta ”pidä kynä liikkeessä”
- Sanelut
- Kuvasta kirjoittaminen
- Päiväkirja tai runo
- Dialogi käytännön tilanteesta
- Facebook, bloggaus, chat, sähköposti, tekstiviesti, kirjekaverit
- Suunnittele matkaohjelma (ryhmässä) tai kirjoita resepti
Sanaston oppiminen
- Käsin sanalistojen kirjoittaminen ja samalla ääneen sanominen. Esim. sivun vasempaan laitaan voi kirjoittaa sanan englanniksi ja oikeaan suomeksi. Tämän jälkeen peitä toinen puoli ja kysele sanoja itseltäsi. Merkitse osasitko sanan. Kirjoita lista uudelleen nyt siten, että siinä on vain sinulle haastavammat sanat.
- Elaborointi sanoista lauseiksi, etsi aihepiiriin liittyviä artikkeleita/ tekstejä
- Sana + kuva + ääntämys > video
- Opiskelija tekee sanakokeen itselleen. Opiskelijat voivat tehdä myös toisilleen ja tarkistavat.
- Opiskelija ottaa itse esille vaikeat / uudet sanat tekstistä
- Mind map, sana-auringot
- Laulut & liike
- Vitsit, kaskut
- Sanastoa kieliopin ohessa
- Muististrategiat
- Sovellukset (Quizlet, Kahoot)
- Pelit ja leikit: Sanoja voi näytellä tai kuvailla ja toisen pitää arvata. Kuka/mikä minä olen? Pitää tehdä kysymyksiä, kunnes arvaa. Muut vastaavat vain kyllä/ei.
Sanaston laajentaminen
- Kirjoita teksti omin sanoin
- Alias: selitä sanoja tai ilmiöitä ilman, että saat käyttää tiettyä ilmausta
- Tiivistä pidempi kappale yhdeksi lauseeksi
- Pienryhmissä kysymyksien esittäminen tekstistä
- Tekstin kertominen omin sanoin kuvista/ tekstin purkaminen kuviksi (sarjakuvakertomus)
- Ääneen lukeminen
- Kielten ristiin käyttäminen
- Voi kokeilla myös vaikeampia tekstejä
- Autenttisen materiaalin käyttäminen opiskelijoita kiinnostavista aiheista
- Tekstin dramatisointi ja esittäminen
- Miten tekstin sisältö muuttuu, kun sen järjestystä vaihdetaan
- Avainsanat
- Miellekarttaa sanaperheistä
- Yläkäsitteet ja alakäsitteet
Oman mielipiteen esittäminen
- Valmiiden roolien avulla
- Inspiroivat virikkeet (taidenäyttely/levyraati/elokuva-arvostelu)
- Provosoiva aihe ja tulistuttavat väitteet ja kysymykset
- Valmiit mallifraasit, joilla oman mielipiteen ilmaisu helpottuu
- Yleisönosastokirjoitus/vastaus
- Radiosta / TV:stä ohjelma / uutiset ja siitä tiivistelmä
Kulttuurin tuntemus
- Retkiä, tutkimuskäyntejä
- Kyselytunnit
- Elokuvat, YouTube, musiikki, kirjat
- Henkilökuvat, syntyperäiset vieraat
- Vertailu
- Tietovisat
- Sanojen pysäyttäminen
- Maistiaisia ruokakulttuurista
- Matkaohjelman laatiminen
Pelit
- Arpapeli, muistipelit, bingo, ristinolla
- Perinteiset lastenleikit: laiva on lastattu, kapteeni käskee, rikkinäinen puhelin
- Television erilaiset viihdeohjelmat, esim. Putous ja sen improvisointitehtävät
- Alias
- Tietovisa
Kieltenopiskelusovellukset
Käännösohjelmat
- Speech to text translation (useita vaihtoehtoja)
- Robobraille (tekstien muuttaminen esimerkiksi kuunneltavaan muotoon)
Apua sanaston oppimiseen
Celia-kirjaston äänikirjat
Monia vapaan sivistystyön käyttämiä oppikirjoja ja vieraskielistä kaunokirjallisuutta on mahdollista lainata Celia-kirjaston äänikirjoina. Äänikirjat on tarkoitettu henkilöille, joilla on jokin lukemiseste, esimerkiksi lukivaikeus.
