Suoraan sisältöön

Itsetunto

Suhde itseen rakentuu elämän varrella ja se voi vaihdella eri tilanteissa. Hyvä itsetunto ei tarkoita itsevarmuutta tai sosiaalista rohkeutta – ujolla ja varautuneellakin voi olla tasapainoinen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhde itseensä.

Hyvää itsetuntoa luonnehtii mm.

  • Todenmukainen käsitys omista heikkouksista ja vahvuuksista
  • Luottamus itseensä ja itsensä pitäminen arvokkaana riippumatta suorituksista ja saavutuksista
  • Kyky arvostaa ja ihailla muita – ei tarvetta asettua muiden yläpuolelle
  • Omien ominaisuuksien hyväksyminen.

Seuraavat asiat voivat tukea myönteisen itsetunnon kehittymistä.

Hyväksytyksi tulemisen kokemus
Yksi tärkeimpiä asioita itsetunnon kannalta on hyväksytyksi tulemisen kokemus. Hakeudu siis seuraan, jossa sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan. Aito ja jatkuva myönteinen palaute muilta ihmisiltä parantaa itsetuntoa.
Hyvän itsetunnon esimerkki
Hyvän itsetunnon kehittymisessä voi auttaa malli sellaiselta henkilöltä, jolla on itsearvostusta ja pätevyyden tunnetta. Lapsuudessa vanhemman itseä arvostava asenne on tärkeä lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta. Aikuisena hyväitsetuntoisen henkilön malli voi olla voimauttava.
Ajatusvääristymien käsittely
Matalaan itsetuntoon liittyy vahingollisia ajattelutapoja ja ajatusvääristymiä.  Omien vahingollisten ajattelumallien tunnistaminen ja oppiminen reagoimaan niihin uudella tavalla on tärkeä osa itsetunnon parantamista. Kyky reagoida omiin ajatuksiin uudella tavalla ja tiedostaminen, että ne ovat vain ajatuksia lisää kokemusta kontrollista omaan ajatteluun ja toimintaan. Se tukee itsetuntoa.
Ongelmanratkaisutaidot
Kokemus, että pystyy ratkaisemaan ja selviytymään elämän ongelmista on osa hyvää itsetuntoa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen voi auttaa parantamaan itsetuntoa. Tehokkaammaksi ongelmanratkaisijaksi voi oppia. Tehokkaaseen ongelmanratkaisuun kuuluu ongelman tunnistaminen, mahdollisien vaihtoehtoisten reagoimistapojen ja niiden seurausten tunnistaminen ja parhaan reagoimistavan valitseminen sekä suunnitelma tavasta päästä tavoiteltuun ratkaisuun.
Jämäkkyyden harjoittelu
Jämäkkyys perustuu siihen, että tunnistaa oman arvonsa ja oikeutensa ihmisenä. Se on itsen ja omien arvojen puolustamista. Jämäkkyys toimii hyvän itsetunnon lähteenä. Lisäksi olemalla jämäkkä voi rajoittaa tekijöitä, jotka laskevat itsetuntoa, kuten haitallisia ihmissuhteita ja huonoa kohtelua. Jämäkkyyden harjoittelu, eli ”voimautuminen”, on tärkeää itsetunnon kehittämisessä.
Itsetuntemuksen lisääminen
Lisäämällä itsetuntemusta itsetunto voi kehittyä. Itsetuntemusta voi kehittää tutustumalla omiin hyviin ja heikkoihin puoliin. Itsetuntemusta voi harjoitella esimerkiksi pohtimalla omia hyviä ominaisuuksia sekä piirteitä, joita pitää heikkokuksina. Voi myös pohtia, milloin heikkouksina pitämistään puolista voi olla hyötyä
Myötätuntoinen suhtautuminen itseen
Myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan voi harjoitella. Tähän kuuluu sen ymmärtäminen, että epätyädellisyys on osa ihmisenä olemista, ja että kaikki tekevät virheitä. Myötätuntoista suhtautumista itseen opetellaan usein tietoisuustaitoharjoitusten avulla. Niissä harjoitellaan hyväksymään omat ajatukset sellaisina kuin ne ovat.
Häpeän tunteen käsittely
Häpeän peittely lisää häpeää. Häpeästä selviää puhumalla siitä.

 

Vahingollisia ajatusmalleja voi muuttaa

Kielteinen käsitys itsestä on yhteydessä kielteisiin ajatuksiin omista kyvyistä ja kohdattujen ongelmien syistä. Liiallisten kielteisten ajatusten ja tunteiden vähentämisessä tärkeää on omien automaattisten ajatusten tunnistaminen. Kannattaa huomioida, tuleeko mieleen usein samoja kielteisiä uskomuksia, joiden perusteella tekee tulkintoja tilanteesta.

Omaa ajatteluaan voi oppia huomaamaan esimerkiksi tilannepäiväkirjan avulla. Jos tunnistaa itsellään jonkin ajatusvääristymän, voi tarkastella sen esiintymistä jonkin aikaa säännöllisesti. Kannattaa kirjata tarkasti ylös, mitä tilanteissa tapahtui, ja mitä ajatuksia ja tunteita tilanteissa koki.

Kun omia ajatuksiaan oppii tunnistamaan, niitä on mahdollista myös haastaa. Ajatusten haastaminen tarkoittaa esimerkiksi toimimista toisin kuin automaattisen ajatuksen perusteella toimisi.

Omien ajatusten paikkansa pitävyyttä voi arvioida esimerkiksi etsimällä todisteita niiden puolesta ja niitä vastaan.

Jos ajatukset itsestä ja tilanteesta ovat usein kielteisiä, huomiota voi tarkoituksella kiinnittää myönteisiin asioihin ja myönteisiin puoliin itsessä, kuten onnistumisiin, vahvuuksiin ja saavutuksiin. Myönteisten asioiden kirjoittaminen ylös voi olla tässä apuna.

Suhdetta itseen voi pyrkiä kehittämään lempeämmäksi erilaisten itsemyötätuntoharjoitusten avulla. Katso esimerkiksi Mina riitän – opas itsemyotatuntoon (Helsinkimissio.fi).

Tietoisuustaitoja harjoittelemalla voi tulla paremmin tietoiseksi nopeasta automaattisten ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen ketjusta. Tietoisuustaidot tarkoittavat muun muassa taitoa tiedostaa omat ajatukset ja suhtautua niihin hyväksyvästi. Tietoisuustaitoharjoituksia löydät esimerkiksi Oivamieli-verkkosivulta.

Tärkeää on oppia huomaamaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivätkä totuuksia. Omiin kielteisiin ajatuksiin itsestä voi saada etäisyyttä myös tällä harjoituksella.


Lisää tietoa vahingollisista ajatuksista sekä keinoja niiden tunnistamiseen ja haastamiseen löytyy seuraavilta verkkosivuilta:

NYYTI – Ajatusten voimaa

Mielenterveystalo

Nuorten Mielenterveystalo


Sisältö päivitetty 10.06.2022

Jaa sivu!

Simple Share Buttons