Suoraan sisältöön

Stressi

Stressillä tarkoitetaan valpastumista ja vireyden kasvua tilanteissa, joissa koetaan tarvetta ponnistelulle tilanteesta selviytymiseksi. Sopiva määrä stressiä auttaa toimimaan haastavassa tilanteessa ja parantaa suoriutumista. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi saattaa johtaa lamaantumiseen.

Ulkoiset tekijät vaikuttavat stressin syntymiseen, mutta stressi aiheutuu tulkinnasta, joka tilanteesta tehdään. Kielteinen ennakko-odotus jostakin tilanteesta tai omasta pärjäämisestä tilanteessa voi synnyttää stressireaktion.

Stressi on psyykkinen kokemus, johon liittyy runsaasti kehollisia tuntemuksia. Stressi kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa, mistä syntyy monenlaisia kehollisia tuntemuksia, kuten sydämen sykkeen kiihtymistä, hengityksen tihentymistä, lihasten jännittymistä ja verenpaineen kohoamista. Joillekin stressi voi aiheuttaa vatsaoireita, huimausta tai särkyjä.

Stressi voi olla hyödyllistä tai haitallista

Lievimpänä stressin muotona voi pitää valpastumista. Valpastuessa yleinen vireystila nousee ja aistit ja ajattelu terävöityvät.

Valpastumista voimakkaampi stressin muoto on hälytysvaihe, joka valmistaa nopeaan ja tavanomaista voimakkaampaan ruumiilliseen suoritukseen.

Stressi voi jatkua pitkäaikaisesti, esimerkiksi jos stressiä aiheuttava tilanne ei ratkea. Pitkäaikaisella stressillä on haitallisia vaikutuksia fyysiseen ja mielenterveyteen.

Stressi ja oppiminen

Stressi voi haitata oppimista monella eri tavalla. Pitkäaikainen tai voimakas stressi voi heikentää keskittymistä ja muistin toimintaa. Stressi voi vaikeuttaa nukahtamista tai huonontaa unenlaatua. Puutteet unessa voivat heikentää oppimista. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa uupumiseen, johon liittyy kiinnostumattomuus asioihin.

Katso keinoja stressin lievittämiseen täältä.


Sisältö päivitetty 21.12.2018

Jaa sivu!

Simple Share Buttons