Suoraan sisältöön

Tarkkaavuus

Tarkkaavuuden säätelyä ja ylläpitoa voi harjoitella ja kehittää.

Kaikessa oppimisessa tarvitaan tarkkaavuuden kohdentamista opittavaan asiaan. Jos opittava asia ei ole huomiomme kohteena, siitä ei jää mieleemme selkeitä muistikuvia.

Tarkkaavuutta on myös pidettävä yllä kulloisenkin tehtävän suorittamisen kannalta riittävän pitkään. Tähän vaikuttavat muun muassa yleinen vireystila ja esimerkiksi tehtävän kiinnostavuus.

Tarkkaavuuden kohdentaminen

Tarkkaavuuden kohdentamista voi helpottaa minimoimalla ympäristön häiritsevät ärsykkeet. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valitsemalla oppimistilannetta varten rauhallisen tilan, jossa ei ole hälyä tai liikaa kiinnostavia virikkeitä ja vihjeitä muista asioista, joihin haluaisi tarttua.

Toisia auttaa keskittymään esimerkiksi musiikin kuuntelu, joka peittää hälyäänet alleen. Myös fyysisesti miellyttävän tilan valitseminen voi auttaa.

Lukiessa kannattaa esittää itselleen kysymyksiä luettavasta asiasta, jolloin huomio kiinnittyy olennaiseen. Toisinaan tarkkaavuuden kohdentamista auttaa esimerkiksi se, että voi samaan aikaan liikkua tai tehdä jotakin käsillään.

Tarkkaavuuden ylläpito

Tarkkaavuuden ylläpitoa puolestaan voi auttaa huolehtimalla sopivasta vireystilasta. Jos on väsynyt, ei keskittyminen onnistu toivotulla tavalla. Riittävän levänneenä jaksaa keskittyä pitkiäkin aikoja.

Jotkut saavat keskittymisen pysymään paremmin yllä liikkumalla. Esimerkiksi reippaan kävelylenkin jälkeen vireystaso voi olla sopiva opiskeltavaan asiaan paneutumiseen. Toisinaan pieni taukojumppakin voi auttaa. Yksi tapa parantaa vireystilaa on tehdä rentoutumisharjoitus.

Tauoista apua keskittymiseen

Riittävä tauotus on tarkkaavuuden ylläpidon ehdoton edellytys. On fysiologinen mahdottomuus ylläpitää tarkkaavuutta pitkiä aikoja tarkoituksenmukaisella tasolla. Kun oppii tuntemaan oman keskittymiskykynsä rajat, voi suoda itselleen tauon aina, kun huomaa tarkkaavuuden lipsuvan.

Kymmenen minuutin tauko esimerkiksi 45 minuutin välein pitää keskittymistä vireillä. Toisilla taukojen välit voivat olla vieläkin lyhyemmät. Jos huomaa ajatuksen lähtevän harhailemaan, voi viheltää pelin poikki ja aloittaa paneutumiseen asiaan pienen tauon jälkeen uudelleen.

Vireystaso voi vaihdella myös ajankohdan mukaan. Toiset ovat vireimmillään aamupäivällä, toisten vireystaso taas nousee iltaa kohden. Jos mahdollista, keskittymistä vaativa työskentely kannattaa sijoittaa itselleen sopiviin ajankohtiin. Myös tehtävien vaihtelu sopivin väliajoin kyllästymisen ehkäisemiseksi saattaa joillakin auttaa keskittymisen ylläpitämisessä.

Tarkkaavuushäiriöistä ja niiden tukemisesta voit lukea esim. ADHD-liiton sivuilta.


Sisältö päivitetty 02.05.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons