Suoraan sisältöön

Hyvinvoivat aivot

Aivot tarvitsevat samoja asioita kuin ihmisen muu keho: terveellistä ravintoa, riittävää lepoa ja yöunta, vireää toimintaa sekä tietenkin riittävästi happea.

Riittävä lepo ja yöunen hyvä laatu ovat välttämättömiä aivojen toiminnalle. Unen aikana aivot käsittelevät valveilla hankittua tietoa ja tallentavat sitä pitkäkestoiseen muistiin. Väsyneenä aivot toimivat huonosti ja oppiminen on heikompaa. Myös erilaiset onnettomuusriskit kasvavat.

Haitallisia tekijöitä aivojen toiminnalle ovat vammojen ja aivosairauksien lisäksi muun muassa päihteet, muut myrkylliset aineet ja myös jotkut lääkkeet. Mielenterveyden häiriöt, unen puute, stressi ja toisaalta virikkeiden puute voivat heikentää aivojen toimintaa.

Haitallisten tekijöiden vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi keskittymisen ja oppimisen vaikeuksina, joustavuuden, ongelmaratkaisukyvyn tai sosiaalisten taitojen heikentymisenä. Pahimmillaan seuraukset ovat pysyviä ja voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Harjoittelua aivoille

Aivot paranevat käytössä samoin kuin auton akku latautuu käytettäessä. Ne taidot, joita harjoittelemme, kehittyvät ja ne valmiudet, joita emme käytä, eivät kehity ja jäävät unohduksiin.

Harjoittelun myötä opittavat taidot tulevat sujuvammiksi ja samalla vapautuu työmuistitilaa uusien asioiden harjoittelulle.

Säännöllinen liikunta on tarpeen aivojen toiminnalle. Esimerkiksi ikääntyvillä säännöllisesti liikuntaa harrastavilla muistitoiminnan on todettu olevan vireämpää kuin liikuntaa harrastamattomilla. Sienestys voi joskus olla aivoille tehokkaampaa aivojumppaa kuin ristikoiden ratkominen.

Liikunta tuottaa mielihyvää lisäämällä mielihyvähormonin endorfiinin eritystä elimistössä. Myönteinen ja kiinnostunut tunnetila auttavat uuden opettelua.

 

 


Sisältö päivitetty 07.11.2018

Jaa sivu!

Simple Share Buttons