Suoraan sisältöön

Artikkeli: Oppimisvaikeuksien taustalla saattaa piillä adhd

Kaikilla meistä on joskus vaikeuksia muistaa ja keskittyä asioihin. Jos unohtaminen on toistuvaa, keskittyminen aina vaikeaa eivätkä opinnotkaan tahdo sujua, saattaa olla syytä selvittää, onko ongelmien taustalla jokin vakavampi häiriö. Joskus oppimisvaikeudet johtuvat adhd:stä.

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä adhd:tä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on aikaisemmin pidetty vain lasten sairautena. Nykyisin tiedetään, että noin 70 prosentilla diagnoosin saaneista lapsista adhd aiheuttaa ongelmia aikuisiälläkin. Oireet tosin muuttuvat ihmisen varttuessa, kertoo adhd:n kuntoutukseen erikoistunut psykologian tohtori ja neuropsykologi Maarit Virta.

– Tyypillisesti ajatellaan, että adhd-lapsi on vilkas ja juoksentelee ympäriinsä. Aikuisten näkee harvemmin liikkuvan samalla tavalla, Virta kärjistää.

Aikuisella oireilu on tyypillisesti sisäistä levottomuutta, mitä voi olla vaikea tunnistaa adhd:ksi. Arjessa adhd näkyy esimerkiksi jatkuvana myöhästelynä, rahankäytön vaikeuksina ja siisteydessä. Adhd-aikuinen saattaa tehdä impulsiivisia päätöksiä omasta elämästään, esimerkiksi ihmissuhteistaan.

Tyypillistä on, että adhd-aikuisen opinnot jäävät kesken ja työllistyminen on vaikeaa, Maarit Virta sanoo. Adhd:n ja oppimisvaikeuksien yhteydestä on vähän tutkimustietoa, mutta näyttää siltä, että lukihäiriö on keskimääräistä tyypillisempää adhd:ta sairastavilla.

– Adhd:n oireet muistuttavat oppimisvaikeuksia, joten voi olla vaikea erottaa, mikä oireilusta on tarkkaavaisuuden tai toiminnanohjauksen vaikeuksia, mikä lukihäiriötä.

Jos opinnäytetyön kirjoittaminen takkuaa, taustalla ei välttämättä ole neuropsykologista häiriötä.

– Tylsän tehtävän suorittaminen on meistä kaikista vaikeaa. Jos suorittamisella kuitenkin esimerkiksi valmistuu, niin kyllä me teemme sen ennemmin tai myöhemmin. Adhd-oireiselta se voi jäädä aloittamatta kokonaan.

Potilastyössä adhd-oireisia auttava Virta tietää tapauksia, joissa ihmisellä on todettu lukihäiriö, vaikka ongelmien syy on ollut adhd – ja toisinpäin. Siksi epäily adhd:stä tulisi selvittää perusteellisesti moniammatillisella tiimillä.

– Mitä enemmän ihmisellä on vaikeuksia, sitä tärkeämpää on kunnollinen, pitkäaikainen kuntoutus, jossa huomioidaan kaikki ongelmat, niin lukihäiriö, adhd kuin mahdolliset muutkin sairaudet. Toisaalta jos ihminen saa riittävää hoitoa adhd:n oireisiin, on helpompaa tulla toimeen myös lukivaikeuden kanssa.

 

Tärkeintä on löytää itselle sopivin elämänpolku

Adhd-oireisen opiskelua voidaan helpottaa monella tavalla. Maarit Virta rohkaisee, että opiskeluaikana kannattaa kertoa erikoisjärjestelyiden ja -tuen tarpeesta. Apua lakisääteisen tuen saamiseen voi saada esimerkiksi opinto-ohjaajalta sen jälkeen kun diagnoosi on varmistunut ja diagnoosiin on kirjattu tuen tarve.

Kuntoutuksessa käydään läpi erilaisia muisti- ja oppimisstrategioita ja opetellaan keskittymistä. Kullekin sopivat keinot on yksilöllisiä, ja usein pienikin helpotus saattaa riittää, esimerkiksi luentomateriaalien näkeminen etukäteen.

– Istumapaikkaa luentosalissa voisi olla hyvä miettiä etukäteen. Osa keskittyy parhaiten eturivissä, osalle sopii paremmin takarivi. Harvemmin paras paikka on keskellä luentosalia, sillä ympärillä on niin paljon häiriötekijöitä, Maarit Virta kertoo.

Jos keskittymisen sijaan elämää rajoittavampi ongelma on impulsiivisuus, kuntoutuksessa voidaan turvautua psykoedukaatioon eli antaa tietoa impulsiivisuudesta ja miettiä yhdessä, miten adhd:tä sairastava voisi vähentää haitallista piirrettä omassa elämässään.

Adhd:tä sairastavat nuoret ja aikuiset saattavat tarvita tukea myös oikean elämänpolun löytämiseen. Oppilaanohjauksessa tai kuntoutuksessa voi olla syytä miettiä sopivaa ammattia. Tärkeintä on löytää työ, jossa omia vahvuuksiaan voi käyttää hyväkseen. Adhd-diagnoosi ei Maarit Virran mukaan automaattisesti sulje pois mitään uravaihtoehtoja, mutta osa ammateista sopii yleisesti ottaen adhd-ihmisille paremmin.

– Harvempi adhd-ihminen on sihteeri kuin vaikka kokki.

Adhd-kuntoutuksesta väitellyt Maarit Virta on kirjoittanut aiheesta myös lukuisia oppaita. Hän ei kuitenkaan usko niiden riittävän kaikille potilaille itsehoito-oppaaksi.

– Lievemmissä tapauksissa oppaat voivat olla riittävä apu. Monelle adhd-ihmiselle käy kuitenkin helposti niin, että he innostuvat aiheesta mutta eivät malta noudattaa neuvoja. Silloin tarvitaan tukea neuvojen siirtämiseksi käytäntöön.

teksti Saija Kivimäki
Kirjoittaja on Kuntoutussäätiön verkkotoimittaja.

Siirry sivun alkuun

Lisää aiheesta

Haluatko tietää lisää aikuisten adhd:sta? Maarit Virta vastaa lukijoiden kysymyksiin elokuussa.


Sisältö päivitetty 05.05.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons