Suoraan sisältöön

Artikkeli: Mitä opiskelukyky on?

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se on yhteydessä oppimistuloksiin, opiskelijan hyvinvointiin ja opintojen sujuvuuteen. Opiskelukykyä edistämällä parannetaan siis opintojen etenemistä, osaamista, työllistymistä ja työelämää, mutta myös yhteisöjen toimintaa ja ilmapiiriä. Opiskelukyvystä huolehtiva opiskeluyhteisö luo positiivisen kehän, jossa opettajien ja henkilökunnan hyvinvointi ja innostus tarttuu opiskelijoihin ja toisinpäin, leviten koko yhteisöön.

Opiskelukyky koostuu monista tekijöistä, joihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset rakenteet ja päätökset, johdon ja henkilökunnan toimet, opiskelijajärjestöt kuin jokainen opiskeluyhteisön jäsenkin.

Korkeakouluissa ja opiskelijajärjestöissä käytetty opiskelukykymalli on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ylilääkärin Kristina Kuntun ja Työterveyslaitoksen kehittämä ja se pohjautuu työkykymalliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opiskelukykyyn vaikuttavat opiskelijan omat voimavarat kuten terveys, sosiaaliset suhteet, elämäntilanne ja toimeentulo. Näitä tekijöitä voidaan tukea niin yhteiskunnan toimesta kuin korkeakouluissakin esimerkiksi joustavoittamalla opintoja, tukemalla perheellisiä opiskelijoita tai vahvistamalla opiskelijoiden elämänhallintataitoja.

Opiskelukykyyn vaikuttavat myös opiskelutaidot. Näitä ovat oppimistaidot kuten erilaiset oppimistyylit ja – tekniikat sekä akateemiset taidot kuten ajanhallinta, tiimityö, esiintyminen, kriittinen ajattelu tai kirjoittaminen.

Opiskelutaitoja voidaan tukea erillisillä opiskelutaitovalmennuksilla, -kursseilla tai – työpajoilla, mutta kaikkein tärkeintä niitä olisi integroida osaksi opetussuunnitelmia ja kirjata näkyväksi myös osaamistavoitteisiin. Yliopisto-opiskelu eroaa lukio-opiskelusta, ja opiskelutaitoja vahvistamalla kehitetään samalla tärkeitä asiantuntija- ja työelämätaitoja.

Kolmas opiskelukykyyn vaikuttava osa-alue on opetus- ja ohjaustoiminta, johon kuuluu opetuksen laatu, opettajien pedagoginen osaaminen, opintojen ohjaus sekä vertais- ja opettajatutorointi. Opiskelijoiden kontakteilla opetushenkilökuntaan ja esimerkiksi opetusmenetelmien monipuolisuudella voidaan edistää opiskelukykyä. Myös vertaisohjaus sekä muut tutoroinnin ja mentoroinnin muodot lisäävät opiskelukykyä.

Neljäs opiskelukyvyn osa-alue on opiskeluympäristöt, joihin lasketaan sekä fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset ympäristöt. Fyysisillä ympäristöillä tarkoitetaan esimerkiksi opetus- ja opiskelutiloja, tekniikkaa, kulkuyhteyksiä ja kampuksen esteettömyyttä. Psyykkinen ympäristö liittyy yhteisön ilmapiiriin: innostukseen ja kannustukseen tai kilpailuun ja kiusaamiseen. Sosiaalisilla ympäristöillä taas tarkoitetaan ryhmiä ja yhteisöjä ja niiden saavutettavuutta, niin koulutusohjelmissa kuin opiskelijajärjestössäkin.


Sisältö päivitetty 05.05.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons