Sijaintisi: Etusivu > Teemat > Artikkeli: Miksi muisti pettää?

Artikkeli: Miksi muisti pettää?

Kenenkään muisti ei toimi täydellisesti. Ihmisen kyky pitää asioita mielessä, uuden oppiminen ja asioiden muistaminen ovat monista syistä rajallisia. Ihmisen muistin toimintaan kuuluvia lajityypillisiä rajoituksia voi kuitenkin kiertää.

Kaikilla on muistamisen ongelmia

Muistamisen ongelmat ovat jokaiselle tuttuja työn ja arjen tilanteista. Uuden tuttavuuden nimi saattaa unohtua, kun keskittyy keskustelemaan hänen kanssaan. Viittä vaille valmis sähköposti voi jäädä lähettämättä, kun työtoveri on tullut kesken kaiken kysymään neuvoa. Joskus taas löytää itsensä hakemasta jotakin vaikkapa keittiöstä, muttei muista enää mitä tuli hakemaan.

Tämän tyyppiset muistamisen ongelmat liittyvät usein työmuistin rajoituksiin. Työmuisti on se muistijärjestelmä, jossa asioita ikään kuin työstetään mielessä juuri nyt.

Työmuistia tarvitaan kun pidetään mielessä tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavia tietoja ja asioita, kuten uuden tuttavuuden nimeä, keskeneräistä sähköpostia tai tietoa siitä mitä ollaan hakemassa. Työmuistia tarvitaan oikeastaan kaikissa vähänkin vaativammissa tehtävissä, esimerkiksi lukemisessa, ongelmanratkaisussa ja oppimisessa.

Ihminen kykenee pitämään vain paria asiaa kerrallaan mielessä. Asiat myös unohtuvat työmuistista nopeasti, alle puolessa minuutissa, jollei niitä kertaile.

Tämän vuoksi uuden tuttavuuden nimi helposti unohtuu, kun mieli täyttyy käynnissä olevasta keskustelusta. Jos taas keskeytys vie huomion pois varsinaisesta tehtävästä, saatamme unohtaa, ettei keskeytynyt tehtävä ollutkaan vielä valmis. Samoin lähtiessämme hakemaan toisesta huoneesta jotain mitä tarvitsemme, emme yleensä kertaile asiaa mielessä. Niinpä se unohtuu muiden ajatusten tieltä ennen kuin pääsemme perille.

Tällaiset tilanteet ovat jokaiselle tuttuja, ja kyse on muistin tavallisista rajoituksista. Jos henkilöllä on oppimisen erityisvaikeus tai muistisairaus, nämä muistamisen ongelmat voivat korostua.

Työmuisti häiriintyy herkästi

Jokaisen ihmisen työmuisti on paitsi rajallinen, myös altis häiriintymään. Oppimisvaikeuksien kohdalla muisti voi olla erityisen herkkä häiriöille.

Tutkimusten mukaan puhehäly vaikeuttaa kenellä tahansa asioiden pitämistä mielessä erityisesti kun kyse on sanallisesta tehtävästä, kuten lukemisesta, kirjoittamisesta tai sanojen oppimisesta. Kuvahäly, esimerkiksi huomion kaappaavat liikkuvat esineet ja välkkyvät kohteet, puolestaan vaikeuttavat kuvallisen tiedon ja asioiden sijaintien pitämistä mielessä.

Häiriötekijöitä kannattaa vähentää vaimentamalla puhehälyä ja tarvittaessa peittämällä sitä soitinmusiikilla tai luonnonäänillä. Sermit, verhot ja seinämät työ- tai opiskelutilan ympärillä auttavat siinä, että ohi kulkevat ihmiset ja ajoneuvot eivät tarpeettomasti kaappaa huomiota. Tietokonenäytöltä voi sulkea ylimääräiset ikkunat ja ohjelmat ja välkkyvien kohteiden näkymisen voi estää.

Myös keskeytyksiä kannattaa vähentää. Keskeytysten hallitseminen vähentää tarpeetonta muistikuormaa ja helpottaa tehtäviä, jotka vaativat keskittymistä. Ainakin välillä kannattaa antaa muistille työrauha laittamalla pois sähköpostin ja muiden viestien hälytykset, säätämällä puhelimen äänettömälle ja laittamalla ovelle punaisen lapun tai valon.

Oppiminen on hidasta ja unohtaminen nopeaa

Muisti pettää ihmisen myös siinä mielessä, että asioita opitaan kovin hitaasti ja unohtaminen on arkipäivää. Säilömuisti on pitkäkestoisesti tietoja, taitoja ja kokemuksia tallentava muistivarasto. Unohtaminen voi liittyä siihen, ettemme alun perinkään ole riittävän kauan toistaneet ja työstäneet asiaa, jotta siitä ehtisi syntyä säilyvä muisto.

Jos asian haluaa oppia ja muistaa pysyvämmin, ei auta kuin kerrata ja pohtia sitä riittävästi. Uuden tuttavuuden nimi ei unohdu keskustelun aikana, jos sitä toistaa koko ajan mielessään samalla kun jatkaa keskustelua.

Jos jonkin asian haluaa muistaa pidempäänkin, sitä kannattaa kertailla silloin tällöin. Tietyt nimet eivät pääse unohtumaan ja ne oppii ennen pitkää käyttämällä lunttilappua. Siihen voi kirjoittaa uusien henkilöiden nimet heti sopivassa tilanteessa ja sitten voi kertailla lunttilapun avulla minkä nimisiä henkilöitä tiettyyn tilanteeseen liittyy.

Muistaminen on taitolaji

Muistitekniikat ovat keinoja, joiden avulla muistamista ja oppimista voi parantaa. Tutkimusten mukaan kaksi tehokkainta muistitekniikkaa ovat harjoituskokeet ja asian opetteleminen useassa jaksossa sen sijaan, että yrittää oppia paljon yhdellä kertaa.

Harjoituskokeiden avulla asiaa tulee kerrattua ja samalla huomaa mitä pitäisi kerrata vielä lisää. Harjoittelua jaksottamalla opiskelu usein myös tuntuu kevyemmältä ja unohtaminen katkeaa aina kun asia palautetaan mieleen.

Erityistä muistamisen taitoa on se, että ymmärtää millaisissa tilanteissa muisti on altis pettämään. Arjen tilanteet vievät mennessään eivätkä ihmiset välttämättä itse huomaa, että muistaminen ja oppiminen vaikeutuu.

On tärkeää tietää, millaisia rajoituksia jokaisen ihmisen muistin toimintaan liittyy ja millaiset olosuhteet muistamista vaikeuttavat. Silloin osaa hallita häiriöitä ja keskeytyksiä ja ymmärtää vähentää tarpeetonta muistikuormaa. Nämä ovat taitoja, joiden avulla jokainen voi parantaa kykyään muistaa ja oppia.

Kirjoittaja: Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija, Työterveyslaitos.

 


Siirry sivun alkuun

Lisätietoa muistin toiminnasta

Kalakoski, V. (2007). Muistikirja. Edita. Tietokirja kognitiivisen psykologian muistitutkimuksesta.

Kalakoski, V. (2009). Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos. Käytännönläheinen opaskirja.

Kirjoituksia muistin toimintaan ja inhimillisen tiedonkäsittelyn rajoituksiin liittyvistä tutkimuksista Psykologia-lehdessä sekä Maanantai-blogissa http://www.psykologia.fi/ajankohtaista/maanantaiblogi

Demoja muistin rajoituksista Työterveyslaitoksen verkkosivulla: www.ttl.fi/muisti

Tutkimushankkeet

Inhimillisistä virheistä: www.ttl.fi/sujuva

Tietojärjestelmistä: www.ttl.fi/FlowIT

Keinoja muistin tueksi

Päivitetty 20.5.2016